"Fantastiset tutkimustulokset" - hidaskasvuista lymfoomaa sairastaville lisää tautivapaata elinaikaa

bendamustiini
Teksti
Kirsi Kallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Alun perin Saksan demokraattisessa tasavallassa löydetty solunsalpaaja bendamustiini on mullistamassa hidaskasvuisen lymfooman hoidon.

Lymfooma eli imukudossyöpä on yksi länsimaissa nopeimmin lisääntyvistä syövistä. Suomessa todetaan vuosittain noin 1300 lymfoomaa. Riski sairastua on 50 vuodessa kasvanut liki kuusinkertaiseksi.

Lymfooma on yleisnimitys useille eri imukudoksen syöpäsairauksille, jotka on luokitellaan kahteen pääryhmään: Hodgkinin ja non-Hodgkinin lymfoomiin, joista jälkimmäiseen kuuluu 90 prosenttia kaikista lymfoomatapauksista.

Aggressiivisesta, nopeakasvuisesta lymfoomaa sairastavista suurin osa voidaan parantaa, jos tauti huomataan ajoissa. Hidaskasvuiset lymfoomat, kuten follikulaarinen lymfooma, sen sijaan ovat parantumattomia.

Hidaskasvuisten lymfoomien hoitoon on viime vuosina löydetty pehmeämpi ja tehokkaampi lääke: solunsalpaaja bendamustiini, joka yhdessä vasta-aine rituximabin kanssa on lisännyt potilaiden tautivapaata elinaikaa jopa tuplaten. Tautivapaa elinaika tarkoittaa sitä, että potilaalla ei ole oireita eikä sairaus haittaa normaalia elämää.

“Tulokset ovat fantastiset”, kertoo bendamustiinin vaikutuksia jo kymmenen vuotta tutkinut professori Mathias Rummel Giessenin yliopistollisesta sairaalasta.

Hidaskasvuisten lymfoomien oireet ovat moninaiset, sillä tauti voi ilmetä imusolmukkeiden lisäksi eri elimissä, esimerkiksi mahalaukussa, iholla tai luuytimessä. Laajalle levinneeseen tautiin voi yleisoireina liittyä yöhikoilua, kuumetta ja laihtumista.

Sairastuneiden keski-ikä on noin 60 vuotta. Kun 1990-luvulla eliniän ennuste oli keskimäärin 8-10 vuotta, voi follikulaarisen lymfooman kanssa elää oireettomana nykyään jopa 15-20 vuotta.

Rummelin tutkimuksiin osallistui 549 potilasta eri puolilla Saksaa. Laaja tutkimus noteerattiin maailmanlaajuisesti viime vuoden kesäkuussa, kun hän esitteli tuloksia Chicagossa maailman suurimmassa onkologien vuosittaisessa kokoontumisessa ASCOssa.

Yllättäen tämä tehokas, mutta hyvin siedetty solunsalpaaja löytyi Saksan demokraattisesta tasavallasta, jossa sitä oli käytetty onnistuneesti jo vuosikymmenet.

“Käynnistin tutkimukset 2000-luvun alussa koeluontoisesti, kun DDR:ssä bendamustiinia oli käytetty jo 40 vuotta. Me lännessä emme uskoneet, mikä tietysti oli poliittisesti huonoa ajattelua”, kertoo Rummel.

Kylmän sodan aikana viestintää tiedemiesten välillä ei Rummelin mukaan juuri ollut. Rautaesirippu oli todellisuutta. Vasta 1990-luvulla Saksojen yhdistyttyä alkoi suhtautuminen muuttua. “Lisäksi standardihoito CHOP + R oli jo niin vakiintunut, että oli vaikea kuvitella sille vaihtoehtoa.”

Länsimaissa pitkään käytetty standardihoito CHOP + R koostuu solunsalpaajista syklofosfamidi, adriamysiini, vinkristiini sekä kortikosteroidista yhdessä rituximabin kanssa.

Solunsalpaajilla eli sytostaateilla on voimakkaat sivuvaikutukset. Hoidon aikana potilaalla voi esiintyä väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, infektioita ja hiusten lähtöä.

“Potilailla, jotka eivät ole aiemmin saaneet solunsalpaajahoitoa bendamustiini aiheuttaa vähemmän vakavia sivuvaikutuksia kuin nykyinen standardihoito”, Rummel väittää. “Iho-oireita esiintyy enemmän, mutta nehän eivät ole vakavia.”

Tutkimusprosessin edetessä Rummel vakuuttui bendamustiinin tehokkuudesta. Lääke on nyt rekisteröity useassa maassa ja viranomaiset ovat suhtautuneet siihen suopeasti. “Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä.”

Juttu perustuu Mundipharma Oy:n järjestämään Uudistuva syövänhoito -mediaseminaariin 25.1.2013.

Juttu on julkaistu 12.2.2013 klo 16, ja sitä on muokattu 12.2.2012 klo 18.15.