SK:n arkistoista: ”Enempää ei kukaan voi julkisessa elämässä saavuttaa” – 50-luvun mediassa presidentti oli supersankari

Presidentti Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. 85-vuotisjuhlaa SK juhlisti kritiikittömällä ylistyksellä.

historia
Teksti
Tuomas Pulsa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti ei säästellyt ylisanoja. Oli marraskuu 1955 ja tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven 85-vuotispäivä.

“Paasikiven valtiomiesura lähentelee, huippua, korkeinta kohtaa, minkä suomalainen valtiomies on saavuttanut. 85-vuotisjuhlapäivänään häneen kohdistuu kansansa kiitollisuus jakamattomana, varauksettoman. Enempää ei kukaan voi julkisessa elämässä saavuttaa”, lehti kirjoitti.

“Tasavallan ensimmäisen kansalaisen” ja hänen saavutustensa esittelyyn oli varattu seitsemän sivua.

Kuvat esittelivät matkan ”ylioppilaasta valtionpäämieheksi”. Tekstissä kerrottiin lähes yliluonnollisin kyvyin varustellun miehen tarina.

Sen perusteella Paasikivi oli moniosaaja, joka onnistui kaikessa mihin ryhtyi: yliopistossa, pankinjohtajana, politiikassa. Silloin kun tulos oli pettymys, kuten neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa talvisodan alla, syy oli olosuhteissa.

Syksyllä 1944 Paasikivi ”kutsuttiin” sodasta irti pyrkivän Suomen pääministeriksi ja vajaata kahta vuotta myöhemmin hänet valittiin presidentiksi.

Hänen kahden virkakautensa aikana kansakunta toipui sodasta, ihmisten elintaso nousi, jopa Neuvostoliitolle vuokrattu Porkkala palautui.

Suomen Kuvalehti ei jättänyt tulkinnan varaa siinä, kenen ansiota kaikki oli:

”Kunnianarvoisan presidentin valpas katse ulottunut kaikkialle. Hänen luja asenteensa ja horjumaton suoraviivaisuutensa kuvastuvat heikentymättä yhä vielä valtiolliseen elämään.”

 

1950-luvun medialle presidentti oli vielä virheetön kiiltokuva.

Kuvaukset Paasikiven raivokohtauksista ja siitä, miten pankinjohtajavuosien kollegat passittivat hänet niiden vuoksi psykiatrin vastaanotolle pääsivät lehtien sivuille vasta paljon myöhemmin.

Samoin skandaali Paasikiven päiväkirjojen tulenaran sisällön julkaisusta sai odottaa itseään 1980-luvulle.

Myöskään yksityiselämää ei jutuissa juuri käsitelty. Vaimo ja tytär pääsivät presidentin seuraksi valokuvaan, samoin koti, mutta muuten yksityishenkilöä nimeltä Juho Kusti Paasikivi oli SK:n sivuilta turha etsiä.

Myöhempiin vuosikymmeniin verrattuna presidentti oli myös vielä etäinen hahmo. Paasikivi esiintyy SK:n sivuilla vain satunnaisesti. Jutut ovat pitkälti kuvasarjoja valtiovierailuilta, presidentin virkaanastujaisista tai muista virallisista yhteyksistä.

Tasavallan presidentistä tuli vakiokasvo SK:n sivuilla vasta Paasikiven seuraajan Urho Kekkosen kaudella.

Kekkonen raotti SK:lle myös yksityiselämäänsä, tosin itse määritteleminsä ehdoin. Hän myös kirjoitti lehteen itse tekstejä nimimerkin takaa.

Kriittisen journalismin kohde presidentistä tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 27. marraskuuta 2020.

Kaikki SK:n Paasikiveä käsittelevät jutut, samoin kuin jokaisen SK:n numeron vuodesta 1916 löydät SK:n digiarkistosta. Arkisto on SK:n digitilaajien vapaasti luettavissa.

Alkuun pääset esimerkiksi näillä (linkit vain SK:n digitilaajille). Tilaa SK digi täältä.

SK 47/1950 Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi 80 vuotta

SK 47/1945 Valtioneuvos Paasikivi 75 vuotta

SK 6/1950 Kansanopistomies Paasikivi

Tuoreempaan kuvaan J.K. Paasikivestä voit tutustua kuuntelemalla SK:n Tasavallan presidentit -podcastin tai lukemalla Kanava-aikakauslehdessä ilmestyneen jutun presidenin tasapainoilusta idän ja lännen välillä. Molemmat linkit ovat avoimia myös niille, jotka eivät vielä ole SK:n tilaajia.

Mikäli kiinnostuit muista Suomen presidenteistä, tämä juttu tutustuttaa sinut heihin.