”Televisio on hylännyt laadun”

Vuonna 1979: Edward Kennedystäkö USA:n seuraava presidentti?

class=”capitalized”>Rauhoittukaa hyvä ihmiset, Martti Ahtisaari ei ajanut Neil Hardwickia televisiosta.

Lopettamispäätös oli kytenyt mielessä jo vuosikausia, ja lopullisen ratkaisun osuminen Ahtisaaren sketsikiellon yhteyteen oli pelkkä sattuma.

Suurempi syyllinen oli Pentti Linkola. Viisi vuotta sitten Hardwick kutsui ihmisten kalastajan vieraaksi talk show’hunsa. Ohjelman alla Hardwick tutustui ensimmäisen kerran Linkolan ajatuksiin perusteellisemmin ja järkyttyi. Koskaan aikaisemmin hän ei ollut tullut ajatelleeksi ihmistä yhtenä maapallon historian lukuisista eläinlajeista, joista jokaisen on kerran kuoltava sukupuuttoon.

Hardwickissa käynnistyi prosessi, jonka toistaiseksi kiteytynein manifesti nähtiin pari vuotta sitten esitetyssä tv-sarjassa Pakanamaan kartta. Siinä vihreät idealistit kaappaavat kansainvälisen konferenssin päästäkseen lukemaan hätähuutonsa maailman televisionkatsojille.

 

Pessimististen mietteiden vallassa Hardwick alkoi tuntea yhä syvempää vierautta television jokailtaisen tarjonnan edessä.

Visailuja, kisailuja ja koko ajan keveämpää viihdehattaraa.

Ääliöpopulismi on Hardwickin mielestä uusi katsojien aliarvioinnin muoto. Edellinen oli perusyleläinen holhoava kansanvalistusideologia.

”Niille jotka ymmärtävät etsiä, Suomessa on korkeatasoista tarjontaa, muille lapioidaan mitä paskaa tahansa.”

Saska Saarikoski