Sipilän sote-uudistus uhkaa ”pyhää kuntaperhettä” – lopettavatko suuret puolueet suojelun?
Uutisanalyysi: Kolmen toimitusjohtajan Kuntaliitto pitää vallasta kiinni viimeiseen asti.
Kuntien talous on kuralla, ja karsimisen kohteet ovat kansalaisten kannalta aina vain kipeämpiä. Palveluverkkoa harvennetaan, ja yt-neuvottelut ovat viime vuoden ajan olleet kuntien arkipäivää.
Toisin on Helsingin Ensi linjan, Toisen linjan, Wallininkadun ja Alppikadun rajaamassa korttelissa. Siellä on massiivinen 1980-luvun punatiilinen palatsi Kuntatalo, jossa toimii kuntien etujärjestö Kuntaliitto.
Kunnat kustantavat Kuntaliiton toiminnan jäsenmaksuillaan ja erilaisilla palvelumaksuilla, siis verovaroin.
Kuntaliitolla on varaa, esimerkiksi pitää kolmea toimitusjohtajaa.
Kuntaliitto-konsernin palveluksessa – kaikkine tytäryhtiöineen – on noin tuhat työntekijää. Kuntaliiton omistamien yhtiöiden liikevaihto kohosi viime tilikaudella noin 93 miljoonaan euroon.
Kuntaliiton oma tilinpäätös ilman tytäryhtiöitä on hivenen hankalammin luettavissa: tuotot vuonna 2014 olivat 6,1 miljoonaa euroa, varainhankinta 18,3 miljoonaa, sijoitustoiminnan tuotto 5,1 miljoonaa euroa.
Kyse on noin 29 miljoonan euron kakusta, jonka turvin Kuntaliiton pitäisi valvoa kuntien etuja aivan erityisesti valtion suuntaan.
Suomen Kuvalehti haastatteli useita kuntavaikuttajia, kunta-alan asiantuntijoita ja tutkijoita Kuntaliiton nykyisestä ja tulevasta roolista.
Useat haastatellut sanovat, että nykyisenlaisen menon Kuntaliitossa selittää vain ja ainoastaan se, että liitto on puoluetoimistojen ohjauksessa ja suojeluksessa. Sen toimitusjohtajat, hallitus ja valtuusto valitaan puoluepoliittisin perustein.
Nyt Juha Sipilän (kesk) hallitus katsoo, että on aika tunnustaa, etteivät kunnat suoriudu sote-palveluista.
Hallitus aikoo viedä kunnilta yli puolet budjeteista – runsaat 19 miljardia euroa – siirtämällä sote-palvelut perustettavien itsehallintoalueiden vastuulle.
Sote-uudistus vaikuttaa väistämättä myös Kuntaliittoon ja sen valtaan, sillä sote-uudistuksessa kajotaan kuntien pyhimpiin asioihin: itsehallintoon, rahoihin, sote-palveluihin.
Kuntaliitolla olisi näistä aiheista paljon sanottavaa, mutta nähtäväksi jää, saako se sanoa.
”Jatkossa liitossa valvotaan, ettei Sipilän hallituksen sote-uudistusta vain horjuteta”, yksi haastatelluista kiteyttää.
Osa SK:n haastattelemista kuntavaikuttajista arvioi, että Kuntaliitto pyrkii saamaan uudet itsehallintoalueet jäsenikseen.
Sote-uudistuksessa lähdetään ainakin vielä tällä hetkellä siitä ajatuksesta, että valtio rahoittaisi sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu olisi itsehallintoalueilla.
Jos valtio siirtäisi itsehallintoalueille kansalaisten veroeuroja, siirtäisivätkö ne osan euroista Kuntaliiton kassaan jäsenmaksuina, jotta Kuntaliitto valvoisi itsehallintoalueiden etua rahoittajaansa vastaan?
Yhtälö on mielenkiintoinen. Osa haastatelluista kuitenkin arvioi, että tällaista kuviota ainakin yritetään saada aikaan.
Kyseessä ei ole vain Kuntaliiton valta, vaan kokonaisen kuntaperheen valta.
Suuressa sote-uudistuksessa kajotaan myös kuntien eläkevakuuttajan Kevan asemaan ja kuntien luottolaitoksen Kuntarahoituksen asemaan.
Tähän asti kaikki kuntiin kajoavat uudistukset on tehty pitkälti siten, etteivät ne haittaa kuntaperhettä. Nyt Sipilän hallituksen sote-harjoituksesta voi tulla kuntaperheelle ongelmallisempaa.
Kunta-alan asiantuntijat arvioivat, että sote-uudistus muuttaa ainakin Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen asemaa.
Kun kunnilta poistuvat sote-palvelut ja niiden rahoitus, heikkenee myös Kuntaliiton ”valvontavastuu”. Valta siirtyy itsehallintoalueille, jotka ovat suuria toimijoita. Kuin valtioita valtiossa.
”Ei ole johdonmukaista, että itsehallintoalue maksaisi Kuntaliitolle euroja sellaisesta edunvalvonnasta, joka on itsehallintoalueen toimivaltaan kuuluvaa ja jota Kuntaliitolla ei siis enää ole”, summaa kokenut kunta-asiantuntija.
Asiantuntijat kuitenkin arvelevat, että Kuntaliitto pitää vallastaan viimeiseen asti kiinni. Jos lähdetään siitä, että itsehallintoalueet ovat ylemmän tason kunnallishallintoa, Kuntaliitto saattaa saada uusia jäsenmaksajia toiminnalleen.
”Mutta sote-valtaa se ei saa itselleen. Itsehallintoalueilla on niin kova substanssi sote-kysymyksiin, ettei Kuntaliiton asiantuntemuksesta kehtaa tässä yhteydessä edes puhua”, kuntavaikuttaja arvioi.
Asiantuntijoista yksi veikkaa, että muutaman vuoden sisällä Kuntaliitto joutuu vähentämään henkilöstöä. Sen vaikutusvaltaisimmat päivät ovat takana.
”Noin 60 prosenttia liiton toiminnasta ja henkilöstöstä pois”, asiantuntija esittää karkean arvionsa.
Myös Kuntarahoituksen roolista voi kehkeytyä mielenkiintoinen. Samoin sitä valvovan Kuntien takauskeskuksen roolista.
”Kuntarahoitus on lainannut paljon rahaa suurten tulojen ja taseiden kunnille, siis esimerkiksi kaupungeille. Jatkossa suuret tuloerät poistuvat – ja taseisiin jää pahimmillaan käyttöomaisuutta ilman tarvetta – esimerkiksi terveyskeskuksia”, julkistalouteen vihkiytynyt asiantuntija sanoo.
”Asukasta kohden vastuut pysyvät entisenlaisina, mutta tulovirtoihin suhteutettuna tilanne muuttuu dramaattiseksi”, hän toteaa.
Kuntaliitto on ollut tähän asti suurimpien puolueiden suojeluksessa. Se nimitti elokuun lopulla kaksi toimitusjohtajaa kolmen toimitusjohtajan johtoryhmään.
Kuntavaikuttajat ovat paheksuneet Kuntaliiton poliittisia virkanimityksiä.
Ykköstoimitusjohtajaksi valittiin kokoomuslainen ex-kansanedustaja ja entinen maa- ja metsätalousministeri, valtiotieteen maisteri Jari Koskinen. Paikka vapautui, kun kokoomuslainen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma hakeutui yllättäen Kelan johtotehtäviin – myös poliittisin perustein.
Toiseksi varatoimitusjohtajaksi valittiin viime eduskuntavaaleissa pudonnut kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio (sd). Hän täyttää paikan, joka vapautui Tuula Haataiselta (sd), joka valittiin kansanedustajaksi.
Ensimmäinen varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk) on palvellut kuntien etujärjestöä 1990-luvun alkuvuosista lähtien.
Myös Kietäväinen haki ykköstoimitusjohtajan paikkaa. Pätevyys ja kokemus riittivät, mutta tässä haussa jäsenkirja oli väärä. Paikka kuului viime kuntavaalien tuloksen mukaan suurimmalle puolueelle kokoomukselle.
Kuntavaikuttajat sanovat, että viime hallituskaudella Kuntaliiton edunvalvonnan suunta vaihtui näkyvästi. Se ryhtyi valvomaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen suuren kuntauudistuksen toteutumista.
Uudistus oli Kuntaliiton kokoomus- ja demarijohdon kaitselmuksessa. Toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma varmisti, ettei liitosta kuulu vääränlaisia äänenpainoja ulos kuntakentälle ja mediaan.
Kuntaliiton hallituksessa istui joukko keskeisiä hallituspuolueiden kansanedustajia. Samat vaikuttajat linjasivat uudistusta siis sekä Arkadianmäellä että Kuntatalossa.
Niinpä Kuntaliiton tiedotteissa, joissa kommentoitiin kunta- ja sote-uudistuksia, sanottiin Kataisen hallituksen linjausten olevan ”oikeansuuntaisia”, olivatpa uudistukset kuinka heikossa hapessa hyvänsä.
Kuntaväen näkemyksiä Kataisen hallituksen kunta- ja sote-uudistuksista tutkittiin laajassa tutkimushankkeessa, jota johti hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta. Tutkimusjulkaisun nimi on paljon puhuva: Kunnat ajopuina.
Tutkimukseen haastatellut kuntavaikuttajat eivät antaneet korkeaa arvosanaa Kataisen hallitukselle, mutta eivät myöskään etujärjestölleen.
Kuntavaikuttajat sanovat, että Mäki-Lohiluoman toimitusjohtajakaudella liitosta tuli näkymätön. Kun kuntaväki kävi kovaa vääntöä kunta- ja sote-linjauksista ja kanteli useaan otteeseen Kataisen hallituksen toimista oikeuskanslerille, liitto vaikeni sekä suomen että ruotsin kielellä.
Kuntavaikuttajat arvioivat, että sama meno jatkuu myös tällä hallituskaudella.
Sipilän hallituksen suuri sote-uudistus ei ole läpihuutojuttu.
Kunnat, useat vahvat etu- ja ammattijärjestöt sekä hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset pyrkivät vaikuttamaan uudistuksen saamaan suuntaan.
Niin tekee myös Kuntaliitto. Kun talossa istuu kolme toimitusjohtajaa, on varmaa, että jollakin heistä on aina kuuma ja suora linja valtioneuvoston sisäpiiriin.
Pian nähdään, mihin se riittää.