Vakava vetoomus puolueille: Lopettakaa peli – ja pitkä panttivankeus päättyy
Kuntaliitto ei tarvitse kolmea poliittisesti valittua toimitusjohtajaa – viime vaalikausi oli kauhea, sanovat kuntajohtajat.
Kuntapalveluista leikataan jälleen tuntuvasti, mutta kuntien etujärjestön Kuntaliiton poliittinen nimitysruletti uhkaa jatkua vanhaan tapaan.
Kansalaiset ovat jo saaneet tietoa kipeistä leikkauksista. Samaan aikaan Kuntaliitossa kaavaillaan kahden vapautuvan toimitusjohtajan paikan täyttämistä kuntien rahoilla ikään kuin etujärjestö eläisi omaa elämäänsä erillään muusta yhteiskunnasta.
Kaikkiaan Kuntaliitossa on kolme – siis kolme! –poliittisin perustein valittua toimitusjohtajaa.
Näitä johtajanimityksiä ei ratkaista kunnissa, vaan käytännössä ne ratkotaan puoluetoimistoissa ja Kuntaliiton hallitus tapaa hyväksyä puoluetoimistojen esitykset.
Kuntaliiton johtanimityksissä avainasemassa ovat uuden valtiovarainministerin Alexander Stubbin kokoomus ja oppositiojohtaja Antti Rinteen Sdp.
Toki myös pääministeri Juha Sipilä ja keskusta sekä ulkoministeri Timo Soini ja perussuomalaiset voivat viheltää pelin poikki. Tai ainakin tulla siihen mukaan.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että perussuomalaisilla olisi halu lopettaa poliittiset virkanimitykset. Tämä koskee myös Kuntaliiton johtajarulettia.
”Mutta jos poliittisista virkanimityksistä luopuminen ei käy muille puolueille, niin katsomme, että nimitykset eivät voi olla ainoastaan kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n keskinäistä peliä”, Slunga-Poutsalo sanoo.
Se tarkoittanee, että Suomen toiseksi suurin puolue perussuomalaiset tulee jatkossa vaatimaan osansa poliittisista virkanimityksistä, jos sellaista käytäntöä jatketaan.
Kuntaliitto on kuntien etujärjestö, ja siksi Suomen Kuvalehti kysyi kuntajohtajilta, mitä he ajattelevat Kuntaliiton johtajaruljanssista.
Haastateltavat eivät halua tulla ulos omilla nimillään, mutta heidän viestinsä uudelle pääministerille, puoluetoimistoille ja Kuntaliitolle on varsin yhdenmukainen: nyt olisi hyvä tilaisuus siirtyä yhden ammattitoimitusjohtajan malliin.
”Juuri päättynyt hallituskausi oli kauhuesimerkki siitä, mitä seuraa, kun kuntien etujärjestö on puoluetoimistojen käsissä. Näimme kaikkien aikojen surkeimman yrityksen uudistaa sote-palveluja ja kuntarakennetta”, yksi haastatelluista sanoo.
”Hallituksen onnettomiin menettelytapoihin Kuntaliitto ei kyennyt puuttumaan mitenkään. Liitto ei pystynyt puolustamaan kuntia, koska se oli kokoomuksen ja Sdp:n panttivankina.”
Kuntajohtajat kysyvät, miten monta kerrosta poliittista johtamista Kuntaliitossa oikein tarvitaan.
”On poliittisesti nimitetty suuri valtuusto, on hallitus, on kolmen toimitusjohtajan järjestelmä – ja osa muustakin johtajistosta on vahvasti poliittisia toimijoita. Kuntaliiton asiantuntijoita on nähty muun muassa eri hallituskokoonpanoissa ministerien avustajakunnassa”, yksi kuntajohtajista muistuttaa.
Kuntaliiton johtajapaikat, kuten myös liiton hallitus- ja valtuustopaikat, on jyvitetty kuntavaalien tuloksen mukaisesti eri puolueiden edustajille.
Syksyn 2012 kuntavaalien tuloksen mukaisesti ykköstoimitusjohtajan paikan on katsottu kuuluvan kokoomukselle. Keskustalla on ollut pitkään ensimmäisen varatoimitusjohtajan paikka.
Nyt kaksi toimitusjohtajaa on lähdössä Kuntaliitosta.
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok) on siirtymässä johtajaksi Kelaan, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyy Kelan valtuutettujen esityksen.
Lisäksi Kuntaliiton toinen varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (sd) jätti paikkansa tultuaan valituksi kansanedustajaksi kevään eduskuntavaaleissa.
Kuntien etujärjestön johtajakolmikossa näyttäisi jatkavan vain ensimmäinen varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk).
Toisen varatoimitusjohtajan paikan otti Sdp sen jälkeen, kun ykköstoimitusjohtajuus siirtyi Sdp:ltä kokoomukselle toimitusjohtaja Risto Parjanteen (sd) lähdettyä eläkkeelle ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman siirryttyä toisen varatoimitusjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi.
SK:n haastattelemat kuntajohtajat epäilevät, että vapautuville paikoille tarjotaan esimerkiksi kevään vaaleissa pudonneita kansanedustajia tai valtiosihteereitä, jotka menettivät paikkansa Sipilän uuden hallituksen vähennettyä valtiosihteerien määrän kymmenestä kolmeen ja Sdp:n jäätyä oppositioon.
Kuntaliitto, kuten myös kuntien eläkevakuuttaja Keva, on toiminut hyvänä jatkosijoituspaikkana monelle ”oikean jäsenkirjan omaavalle vaikuttajalle”. Vaikka kyse on niin sanotun ”kuntaperheen” keskeisistä toimijoista, kunnilla on vain vähän sananvaltaa Kuntaliiton ja Kevan nimityksiin – jos ollenkaan.
Kahden toimitusjohtajan paikan täyttämättä jättäminen ei tietenkään pelasta taloudellisesti kuntakenttää, mutta oikeansuuntainen ele se voisi olla.
Karkean arvion mukaan puhuttaisiin joidenkin satojentuhansien eurojen säästöistä per johtaja. Jos päälle lasketaan erilaiset edut ja vielä henkilökohtaiset assistentit, säästöä saataisiin reippaasti yli puoli miljoonaa euroa.
Yksi haastatelluista kuntajohtajista korostaa, että etujärjestön johtamisen pitäisi olla kunta-alaa tuntevan ammattijohtajan käsissä.
”Kolmen toimitusjohtajan malli on kuntien kannalta hankala, ellei jopa mahdoton. Eihän Kuntaliiton johdossa pitäisi olla tilannetta, jossa valtakunnan politiikan hallitus–oppositio-asetelma heijastuu kuntien etujärjestön johtoon.”
Kun koulutuksesta leikataan 600 miljoonaa euroa ja kovalla kädellä kajotaan myös sosiaalitukiin, kykenevätkö puolueet leikkaamaan myös poliittisista nimityksistä Kuntaliitossa?