Sipilän hallitus ruikuttaa hätärahaa EU:lta – vain murusia luvassa
Apua haetaan rahastosta, jota Suomi itse rahoittaa.
Turvapaikanhakijoiden määrä on pannut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen budjetit niin tiukoille, että se on joutunut hakemaan hätärahoitusta EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF:lta.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan hätärahoituksen tarve seuraavalle 12 kuukaudelle olisi 120 miljoonaa euroa.
Rahan hakeminen ja rahan saaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
AMIF-rahaston hätäapua ovat hakeneet myös esimerkiksi Saksa ja Itävalta. Niillä on vähintäänkin yhtä kova tarve saada hätärahoitusta kuin Suomella.
Mikä AMIF-rahasto sitten on? Kyse ei ole mistään lottovoittajien säästöporsaasta, vaan rahaston varat tulevat EU:n jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi hakee hätärahaa rahastosta, jota se itse rahoittaa välillisesti jäsenmaksuillaan. Suomi on ollut EU:ssa nettomaksaja lähes koko 2000-luvun.
Sisäministeriöstä myönnetään, että oikeampi kokoluokka AMIF-rahoitukselle on varovaisen arvion mukaan ”muutamia” miljoonia euroja. Koko AMIF-hätärahaston suuruus on noin 100 miljoonaa euroa.
Jos ja kun Suomi jotain rahaa AMIF:sta saa, niin ne suunnataan erityisesti Tornion järjestelykeskuksen kustannusten paikkaamiseen.
Komissio päättää hätäavusta muutaman viikon kuluessa.
Sipilän hallitus on joutunut tekemään jo kolme lisäbudjettia ja neljäs on tekeillä kasvavien menojen vuoksi.
Turvapaikanhakijoille irrotettavat rahat nipistetään todennäköisesti muilta hallinnonaloilta. Velkaa Sipilän hallitus ei voi ylettömiä määriä ottaa, jottei se riko EU:n taloussopimuksia.
Yhteensä eri ministeriöt ovat budjetoineet pakolaiskustannuksiin noin 265 miljoonaa euroa tälle ja ensi vuodelle. Ongelma on se, että menot on laskettu 15 000 pakolaisen mukaan.
Uusimpien arvioiden mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa.