Kieleen piirretty nainen
”Rakkaani, kyyhkyläiseni”, eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen huudahti.
Kun eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen aloittaa lehdistötilaisuuden huudahtamalla ”Rakkaani, kyyhkyläiseni!”, kuulija lipsahtaa ajattelemaan, ettei kukaan mies puhuttelisi toimittajia noin.
Sukupuoli on kielessä merkitsevä asia. Mutta millä tavoin?
Stereotyyppiset, sovinistiset tulkinnat vaanivat tavallisen ihmisen päässä, mutta tutkijatkaan eivät ole niistä vapaita.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Otto Jens Harry Jespersen ei turhia ujostellut, vaan teki reippaasti omia johtopäätöksiään miesten ja naisten puhekielen eroista.
Naisten sanavarasto on pienempi kuin miesten… Miehet luovat uusia ilmaisuja ja sanoja… Miehet ovat ”sanaleikin laskijoita”, naiset hitaampia tajuamaan sukkeluuksia… Naiset käyttävät enemmän sellaisia adjektiiveja kuin ihana, suloinen, herttainen. Heille on ominaista liioittelevat ilmaisut (hirveän surullinen, hirveän vihainen). Naiset ja naisellinen niin: Niin viehättävä! Niin herttainen! Miksi niin? Jespersenin mielestä siksi, että naiset pysähtyvät miehiä useammin kesken puhettaan, koska eivät ajattele loppuun asti mitä aikovat sanoa!
1970-luvulla amerikkalainen naistutkija Robin Lakoff esitti samansuuntaisia mielipiteitä naisten tunteellisesta sanankäytöstä. Empiirinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että erot johtuvat muusta kuin nimenomaan sukupuolesta, esimerkiksi tilanteesta.
Riitta Pyysalo