Puolustusministeri Jussi Niinistö aseviennin riskeistä: ”Jo viisi kertaa saman asian olen sanonut”
Suomella ei ole mitään hävettävää, sanoo Niinistö suomalaisaseista Saudi-Arabiassa.
Hallitus on sallinut aseviennin muun muassa Uzbekistaniin, Turkmenistaniin ja Persianlahden alueelle, kertoo tutkimusverkosto Safer Globen lokakuussa ilmestynyt raportti. Raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Esimerkiksi kansalaisjärjestö Human Rights Watch kuvailee Uzbekistanin ihmisoikeustilannetta sanalla ”julma”, Turkmenistanin tilannetta sanalla ”katastrofaalinen”.
Hallitus on antanut suomalaisyrityksille luvan viedä aseita Uzbekistaniin, paljasti Safer Globen raportti. Vuonna 2005 Uzbekistanin turvallisuusjoukot ampuivat siviilejä mielenosoituksessa.
Onko asevienti vastuullista, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps)?
”Asekauppa on vastuullista toimintaa, ja Suomi on toiminut vastuuta kantaen.”
Eli mielestäsi aseiden vieminen myös Uzbekistaniin on vastuullista?
”Viime vuosina Uzbekistanin ja Turkmenistanin tilanne on ollut suhteellisen vakaa. Toki maiden ihmisoikeustilanteessa on parantamisen varaa. Mutta riskin sille, että aseita käytettäisiin ihmisoikeuksien vastaisesti, on katsottu olevan pieni.”
Edellinen hallitus ei sallinut sotilasaseiden vientiä Keski-Aasian diktaattoreille. Sen sijaan nykyinen hallitus…
”Nyt sinun täytyy korjata kysymystäsi. Jo edellinen hallitus on tarkistanut linjaansa Turkmenistanin ja Uzbekistanin osalta. Nykyinen hallitus on jatkanut samalta pohjalta johdonmukaisuussyistä.”
Vientiluvat antoi nykyinen hallitus, Turkmenistaniin syksyllä 2015 ja Uzbekistaniin kesällä 2016.
”Nyt en muista tarkkoja aikoja, mutta näihinhän liittyy aina esimerkiksi esittelylupa. Sinne on viety aseita jo ennen varsinaista kauppaa.”
Esittelylupa koski testiaseita. Varsinaisen vientiluvan myönsi nykyinen hallitus.
”Näin varmasti joo.”
Miksi linja on muuttunut?
”Suomessa ei kiistetä, etteikö maiden ihmisoikeustilanteessa ole parannettavaa. Kokonaisuutena tilanne on ollut viime vuosina suhteellisen vakaa. Riskin sille, että sinne vietyjä tuotteita käytettäisiin ihmisoikeuksien vastaisesti, on katsottu olevan pieni.”
Onko syy tähän hienoiseen linjan tarkistukseen siis se, että näissä valtioissa on ollut myönteistä kehitystä?
”En sanonut… Haluatko että sanon vielä neljännen kerran saman asian? Laita se sitten vain yhden kerran lehteen. Tämä vähän turhauttaa.”
”Nimittäin kyllä. Näiden maiden ihmisoikeustilanteessa on parantamisen varaa, mutta kokonaisuutena tilanne Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa on ollut viime vuosina suhteellisen vakaa.”
Mitä keinoja hallituksella on varmistaa, ettei suomalaisten viemiä aseita käytetä ihmisoikeusloukkauksiin?
”Eihän meillä ole keinoja sitä varmistaa. Vaikka veisimme Ruotsiin tarkkuuskivääreitä, ei meillä ole keinoja varmistaa, ettei niitä käytetä väärin.”
Mutta kuitenkin on varmistuttu siitä, että tällaisia riskejä ei ole?
”En sanonut niin. Sanoin, että riski sille, että tuotteita käytettäisiin ihmisoikeuksien vastaisesti, on katsottu olevan pieni.”
Eli riski on olemassa?
”Niin. Olen myöntänyt. Jo viisi kertaa saman asian olen sanonut.”
”Ulkoministeriöstä kannattaa ehkä tarkistaa tämä, koska hehän tämän ulkopoliittisen arvion suorittavat.”
Mutta puolustusministeriö viime kädessä siunaa ne vientiluvat ulkoministeriön lausunnon pohjalta.
”Kyllä. En ole Uzbekistanin tilanteen henkilökohtainen suuri asiantuntija vaan luotan siinä ulkoministeriöön.”
”Suomi on toiminut vastuullisesti. Ei meitä muuten olisi valittu kansainvälisen asekauppasopimuksen johtoon.”
Saudi-Arabia käy Jemenissä sotaa osana liittoumaa, joka on tehnyt ilmaiskuja siviilikohteisiin, esimerkiksi sairaalaan ja hautajaissaattueeseen.
Miksi Suomi sallii aseiden viemisen liittoumaan kuuluviin maihin?
”Nyt kysyt aika laajasti. Kysytkö Saudi-Arabiasta vai puhutko kaikista alueen valtioista?”
Liittoumaan kuuluvista maista, kuten Saudi-Arabiasta, Kuwaitista, Arabiemiraateista ja Qatarista.
”Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenin laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin ei tietenkään ole hyväksyttävää. Mutta täytyy ymmärtää tämä tilanne. Jemenin hallinto on kutsunut Saudi-Arabian ja liittoumaan kuuluvat maat sinne. ”
Onko se lieventävä asianhaara?
”Olisi eri asia, jos Saudi-Arabia olisi hyökännyt kansainvälisen oikeuden vastaisesti Jemeniin. Silloin Suomi ei veisi sinne aseita.”
Jos valtio tekee sotarikoksia ja kutsuu muita maita auttamaan tässä toiminnassa – kuten vaikka Venäjä auttaa Syyriassa Bashar al-Assadin hallintoa – tekeekö se sotarikoksista oikeutetumpia niin, että asevientikin voidaan sallia?
”Rikokset eivät ole koskaan oikeutettuja. Suomi tuomitsee iskujen kohdistumisen siviileihin.”
Mutta rikokset eivät estä viemästä aseita niihin syyllistyville maille.
”Kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun näitä mahdollisia vientilupa-asioita käsitellään tulevaisuudessa. Siinä otetaan kaikki huomioon.”
Otetaanko se huomioon, että Saudi-Arabian johdolla on tehty iskuja siviilikohteisiin Jemenissä?
”Tätä voit kysyä ulkoministeriöstä. Ja käsittääkseni Suomi ei ole vienyt tuonne alueelle sellaista aseistusta, jota Jemenin sodassa olisi käytetty.”
”Seuraamme tasan tarkkaan, mitä muut EU-maat ja Pohjoismaat tekevät. Suomella ei ole mitään hävettävää tässä suhteessa. Suomi on toiminut vastuullisesti. Ei meitä muuten olisi valittu kansainvälisen asekauppasopimuksen johtoon.”
Ruotsi toimii kuitenkin päinvastoin kuin Suomi. Se on ilmoittanut luopuneensa puolustusteollisesta yhteistyöstä Saudi-Arabian kanssa.
”Ainakin ilmoittaa toimivansa päinvastoin. Ennen viime vuotta Ruotsilla oli mittavaa puolustusteollista yhteistyötä Saudi-Arabian kanssa.”
Pitäisikö Suomen ottaa Ruotsista tässä mallia?
”Tapauskohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa pitää käyttää.”
Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edistämään maailmanrauhaa. Edistääkö aseiden vienti Turkmenistaniin, Uzbekistaniin ja Persianlahdelle maailmanrauhaa?
”Ei se ainakaan ole heikentänyt sitä.” ”Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa harkinnassa on otettu huomioon alueelliseen vakauteen, rajaturvallisuuteen ja terrorisminvastaiseen toimintaan liittyviä tekijöitä, kun on sallittu viedä tarkkuuskivääreitä Uzbekistanin turvallisuusviranomaisille. Eli kyllä Suomi haluaa edistää alueellista vakautta ja maailmanrauhaa.”
Suomessa on oltu huolissaan ”turvapaikanhakijavyörystä”. Miksi hallitus tekee päätöksiä, joiden voi katsoa ruokkivan konflikteja maailmalla?
”Niinkö? Joku vois ajatella toisinkin päin.”
Millä tavalla toisin päin?
”Jos ajatellaan sitä, kun Irakin hallinto kaadettiin, Libyan hallinto kaadettiin. Eikö se lisännyt liikettä näiltä alueilta poispäin?”
Miten se on päinvastaista sille, että aseviennin voi katsoa ruokkivan konflikteja maailmalla?
”Me juuri puhuimme alueellisesta vakaudesta, rajaturvallisuudesta ja terrorismin vastaisesta toiminnasta. Olisiko sitten parempi, että Uzbekistan olisi hajonnut valtio?”
Tarkoitatko, että myös hirmutekoihin syyllistyville valtioille pitää myydä aseita, jotta ne pysyisivät pystyssä?
”Tämä oli sinun esittämä skenaario. Haluaisin, että voisit katsoa asiaa myös toisesta suunnasta.”
Voiko asiaa katsoa myös siitä suunnasta, että viemällä aseita suomalaiset antavat esimerkiksi diktaattoreille välineitä, joilla voi tappaa ihmisiä mielenosoituksissa?
”Jos ajatellaan vaikka panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa, joka on meidän tähtituotteemme maailmalle, niin ei sillä siviilejä tapeta.”
”Jemenin sodassa on tehty ilmaiskuja, mutta me emme ole toimittaneet sinne kalustoa, jolla olisi voinut iskeä ilmasta maahan.”
Suomalainen asevienti ei suoraan auta liittoumaa tekemään Jemenissä ilmaiskuja, mutta joka tapauksessa auttaa liittoumaa.
”Nyt joudun lopettamaan. Täytyy lähteä strategiaseminaariin. Mutta oliko sinulla vielä jokin kysymys?”
Onko suomalainen asevienti vastuullista?
”Suomen puolustustarvikevienti on vastuullista toimintaa. Täytyy myös sanoa, että se on pienimuotoista toimintaa. Viime vuonna aseviennin määrä oli 99 miljoonaa euroa. Luvut ovat hyvin pieniä verrattuna Ruotsiin.”