Professorit: Lex Kittilä tarvitaan – ”Kiitokset osoitettakoon kunnan päättäjien enemmistölle”
Eduskuntapuolueissa käydään jo vakavaa keskustelua lain tarpeellisuudesta.
Kittilän kunnan päätöksenteko ajautui selvitystilaan, kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi 4. helmikuuta kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen lainvastaisena.
Mäkelän irtisanomista tutkii parhaillaan keskusrikospoliisi. Epäiltyinä olevat löytyvät joukosta, joka on osallistunut lainvastaiseen irtisanomiseen.
Suomen Kuvalehti kysyi vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin varahenkilöltä, elinkeinojohtaja Katariina Palolalta, katsooko hän, että Kittilän kunnanhallituksen jäsenet voivat vielä käsitellä Mäkelän irtisanomista.
”Esteellisyyksiin liittyviä kysymyksiä selvitetään parhaillaan juristien kanssa. Tiedotan aiheesta lisää keskiviikon jälkeen”, Palola vastasi sähköpostitse.
Kittilän kunnanhallitus kokoontuu kuitenkin jo keskiviikkona 17. helmikuuta. Esityslistalla olevan esityksen mukaan kunnanhallitus nimittäisi toimikunnan käsittelemään asiaa:
”Asian monitahoisuuden ja mahdollisten esteellisyystilanteiden vuoksi, kunnanhallituksen on tarpeen asettaa toimikunta valmistelemaan esitystä sovintoratkaisuksi Anna Mäkelän kanssa ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen 4.2.2016 16/0084/02 liittyviä jatkotoimenpiteitä. Vt. kunnanjohtajan varahenkilö: Esitän kunnanhallitukselle toimikunnan asettamista.”
Oikeusprofessorit Olli Mäenpää ja Pekka Viljanen sanovat, että lainvastaiseen irtisanomiseen osallistuneiden päättäjien ei pitäisi käsitellä asiaa enää lainkaan.
”Jokainen päättäjä vastaa omasta äänestyspäätöksestään – myös rikosoikeudellisesti. Ryhmän päätöksen taakse ei voi piiloutua. On ilmeistä, että epäiltyinä on suuri joukko Kittilän päättäjiä”, Viljanen sanoo.
”Jokaiselle luulisi olevan selvää, että tilanteessa, jossa useat – kenties jopa useimmat – päättäjät ovat epäiltyinä kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisen yhteydessä mahdollisesti tehdyistä rikoksista, luottamus heidän puolueettomuuteensa on vaarantunut.”
Viljanen painottaa, että esteellisen osallistuminen päätöksentekoon voi johtaa muutoksenhaun kautta päätöksen kumoutumiseen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.
”Kunnallishallinnon uskottavuuden kannalta on täysin kestämätöntä, jos rikoksista epäillyt jääräpäisesti jatkavat tehtävissään jopa siihen saakka, kunnes heidät on mahdollisella lainvoimaisella rikostuomiolla tuomittu viralta pantaviksi”, hän sanoo.
”Lainsäädäntöä pitää ehdottomasti muuttaa niin, ettei tällainen enää olisi mahdollista.”
Katariina Palola muutti esitystään tiistai-iltana 16. helmikuuta. Nyt hän esittää, että kunnanhallitus käsittelemättä asiaa siirtää toimikunnan perustamisen valtuustolle. Palola on tässä nyt ilmeisesti kuunnellut oikeusoppineita.
Voidakseen käsitellä asiaa valtuuston pitää löytää esteetön kokoonpano tarvittaessa varavaltuuteista.
Valtion on tultava pikaisesti apuun Kittilään, professorit vaativat.
”Valtiovarainministeriön kuntaosasto voisi nimetä ilman juridisia valtuuksia toimivat selvityshenkilöt, jotka tekisivät esityksen siitä, miten päätöksenteko kunnassa järjestetään”, Mäenpää ehdottaa.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori muistuttaa, että kunnan päätöksenteossa ketään ei voida velvoittaa jääväämään itseään.
”Olisi kuitenkin välttämätöntä päästä nykyisestä umpikujasta eteenpäin. Siksi tarvittaisiin järkeviä ratkaisumalleja, jotka kunnan vastuulliset luottamushenkilöt voivat hyväksyä.”
Viljanen tukee ajatusta epävirallisista selvitysmiehistä pika-apuna akuuttiin kriisiin.
”Neuvottelut heidän ja kunnan edustajien välillä voisivat parhaassa tapauksessa johtaa siihen, että Kittilässäkin järki voittaisi ja laille annettaisiin sille kuuluva arvo”, Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori sanoo. ”Toivottavasti en ole liian optimistinen.”
Tässä tilanteessa valtiovarainministeriön kuntaosastolta voidaan Viljasen mukaan perustellusti odottaa toimenpiteitä esimerkiksi tarjoamalla selvitysmiesapua, vaikka ministeriöllä ei ole valtuuksia ryhtyä pakkotoimiin.
Onko laissa siis aukko?
Kyllä on, sanovat professorit. Aukko, jonka olemassaolosta ei edes tiedetty ennen Kittilän tapahtumia.
Valtiolla ei ole virallisia puuttumiskeinoja edes Kittilän kaltaisessa äärimmäisessä pattitilanteessa. Kunnallisen itsehallinnon suoja on vahva.
Mäenpää sanookin, että on käynnistettävä Lex Kittilän kirjoittaminen, vaikka laki ei ehdi Kittilän akuuttiin kriisiin.
”Yksi suurimmista Lex Kittilään liittyvistä ongelmista on määrittää se kynnys, jonka ylittäminen oikeuttaisi valtion viranomaisen puuttumaan asiaan”, Viljanen sanoo.
Kittilässä tämä kynnys on hänen mukaansa jo ylitetty hyvän aikaa sitten.
”Se ylittyi viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnan hallintosääntöä muutettiin kostoksi hallintojohtajan laillisista toimenpiteistä hänen toimiessaan vt. kunnanjohtajana.”
Viljanen arvelee, että kuntapäättäjien keskuudessa Lex Kittilää ei varmaankaan tervehditä ilolla, koska se merkitsisi kuntien itsehallinnon jonkinasteista kaventamista.
”Kiitokset laista osoitettakoon Kittilän päättäjien enemmistölle”, hän kuittaa.
Esityksen Lex Kittilästä, joka antaisi valtiolle puuttumiskeinoja, teki syksyllä 2014 Pekka Viljanen. Ajatukselle hymähdeltiin poliittisissa piireissä. Oikeusoppineet pohtivat asiaa jo tuolloin vakavissaan.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Lex Kittilälle ei enää hymähdellä. Kittilän päätöksenteon ”saldo” alkaa olla niin pelottava, että taustalla käydään jo vakavaa keskustelua lain tarpeellisuudesta.
Valtiovarainministeriön kuntaosastolla Kittilän tilannetta seurataan tarkoin.
”Olemme tietoisia Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja käynnissä olevasta tutkinnasta”, ylijohtaja Päivi Laajala kertoo.
Hän muistuttaa, että myös Kittilän kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on noudatettava kuntalain säädöksiä koskien muun muassa päätöksentekomenettelyä ja esteellisyyttä.
”Luottamushenkilöiden olisi hyvä itse arvioida, olisiko heillä nyt syytä tutkinnasta johtuen pidättäytyä luottamustehtävän hoitamisesta”, Laajala tähdentää. ”Tästäkin on säädökset kuntalaissa.”
Kunta voi kuntalain perusteella tarvittaessa pidättää luottamushenkilön tehtävästään.
”Erittäin erikoiseksi tilanteen tekee nyt se, että tämä luottamushenkilöjoukko on suuri”, ylijohtaja sanoo.
Valtiovarainministeriöllä ei ole toimivaltaa puuttua asiaan.
”Mutta ministeriö seuraa nyt, mitä Kittilässä tapahtuu.”
Kuntien etujärjestön Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo, että ajatus Lex Kittilästä olisi Kuntaliitolle hankala pala purtavaksi.
”Tuntuisi vaikealta lähteä valmistelemaan lakia, joka mahdollistaisi puuttumisen kunnalliseen itsehallintoon vain siksi, että yhdessä kunnassa päätöksenteko on ajautunut näin äärimmäiseen tilanteeseen.”
Sulonen myöntää, että Kittilän tilanne vaatii vakavaa pohdintaa puuttumiskeinoista.
Lain varsinainen kirjoitustyö ei olisi ”iso urakka”.
”Yksikin lisäpykälä kuntalakiin riittäisi. Mallina voisi käyttää esimerkiksi kuntalain 118. pykälää soveltaen sen otsikkoa: Erityisen vaikeassa hallinnollisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely”, Olli Mäenpää viittaa arviointimenettelyyn, joka kohdentuu taloudellisiin kriisikuntiin.
Mäenpään mukaan tärkeintä olisi määritellä menettely, jossa kunta saadaan jaloilleen erityisen vaikean toiminnallisen tai hallinnollisen kriisin jälkeen.
”Siinä tarvitaan nopeitakin ratkaisuja, joita esimerkiksi uudet vaalit eivät välttämättä tuota. Uusien vaalien määräämisellä myös puututtaisiin kunnalliseen demokratiaan.”
Viljanen korostaa, että perustuslaissa taatun kuntien itsehallinnon vuoksi puuttumiskeinojen tulisi olla mahdollisimman lieviä, jotta Lex Kittilä ylipäänsä saataisiin aikaan.
”Tällaisen lain säätämisen ei pitäisi olla ylivoimaista, koska itsehallintokaan ei oikeuta rikkomaan lakeja.”
Viljasen mukaan valtion viranomaiselle tulisi antaa ensisijaisesti mahdollisuus käyttää nykyisen kuntalain 40. pykälässä valtuustolle annettua oikeutta pidättää luottamushenkilö toimestaan, jos valtuusto ei tätä mahdollisuutta käytä.
Tätä vaihetta voisi edeltää neuvottelu valtuuston kanssa.
”Valtuuston olisi valittava toimielimeen uudet jäsenet, jos toimielimeen ei enää jäisi riittävästi varajäseniäkään”, Viljanen sanoo.
”Mutta jos kovin moni valtuutetuista olisi sellaisessa tilanteessa, ettei heidän voida sallia jatkaa tehtävissään – ja jos samasta syystä päätöksentekokelpoisia varavaltuutettujakaan ei olisi riittävästi – uusien vaalien toimittamisen pitäisi olla mahdollista.”
Ääritilanteessa Viljasen mielestä valtion viranomaisen tulisi ottaa valtuuston tehtävät tilapäisesti välittömään hoitoonsa, kunnes uusi valtuusto voisi aloittaa tehtävässään.
Juttu julkaistu 16.2. klo 18.30, juttua muokattu klo 19.19: lisätty vt. kunnanjohtajan varahenkilön uusi esitys kunnanhallitukselle.