Professori Tapio Raunio: Ihmiset eivät äänestä, koska EU-asiat koetaan etäisiksi
Puoluejohtajat voisivat aktiivisella kampanjoinnilla lisätä äänestysintoa eurovaaleissa, uskoo professori Tapio Raunio.
Euroopan parlamentin tuoreen Eurobarometrin mukaan tällä hetkellä vain 34 prosenttia eurooppalaisista aikoo varmasti äänestää kesän eurovaaleissa. Mistä tämä on oire, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio?
”Euroopassa ei ole yhteenkuuluvuuden tunnetta, eli kansalaiset eivät tunne velvollisuudekseen äänestää eurovaaleissa samalla tavalla kuin suomalaiset eduskuntavaaleissa. Ihmiset kokevat EU-asiat myös hyvin etäisiksi. Heiltä puuttuu tietoa. Eli nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että äänestysprosentit pysyvät jatkossakin alhaisina.”
Eikö näin alhainen innostus yllättänyt lainkaan?
”Se on tietenkin valitettavaa mutta ei ensinnäkään yllätys. Tulee muistaa, että myös kansallisten parlamenttivaalien äänestysprosentit ovat laskeneet EU:n jäsenmaissa. Olisi harhaanjohtavaa haikailla korkeiden äänestysprosenttien perään.”
Alle 40 prosenttia olisi suorilla kansanvaaleilla valitun Euroopan parlamentin historian surkein äänestystulos. Samalla parlamentin valta on kasvanut yhtäjaksoisesti 1970-luvulta. Eikö tässä ole jokin ristiriita?
”Näin on. Itse asiassa aikoinaan ennustettiin, että äänestysprosentti nousisi, kun parlamentin valta kasvaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Mutta alhainen äänestysprosentti ei kuitenkaan suoraan vaikuta Euroopan parlamentin työhön, olkoonkin, että se voi olla sille instituutiona ikävä asia.”
Yksi pääsyy äänestämättömyyteen on tiedon puute. Suomalaisista vain 13 prosenttia tiesi, että eurovaalit pidetään tänä vuonna. Peräti 64 prosenttia kaikista haastatelluista sanoi, ettei äänestä, koska ei tunne riittävästi parlamentin toimintaa.
”Täytyy muistaa, että tässä ollaan vasta käynnistämässä vaalikampanjointia. Tämä tietämättömyys on kuitenkin täysin ymmärrettävä asia, ja siihen puuttuminen on hankalaa. Ihmiset varmasti vierastaisivat sitä, että poliittinen eliitti, oli se sitten Euroopan unioni tai kansallinen poliittinen eliitti, ryhtyisi pakkosyöttämään heille tietoa EU:sta.”
Miten äänestysprosentin sitten saisi kasvamaan?
”Siihen ei ole yksinkertaisia poppakeinoja. Todennäköisin vaihtoehto on vähitellen tapahtuva kansalaisten asenteiden muuttuminen. Samalla täytyy muistaa, että puolueet ja nimenomaan puolueiden johtajat voivat aktiivisella kampanjoinnillaan myötävaikuttaa ainakin jonkin verran äänestysprosenttiin.”
Sitähän eivät puoluejohtajat meillä ole kovin hanakasti tehneet?
”Eivät ole, todennäköisesti Suomessa puoluejohtajat jättävät jälleen kampanjoinnin yksittäisten ehdokkaiden harteille. Tämä on erittäin valitettavaa, koska se antaa kuvan eurovaaleista toisen luokan vaaleina.”
Miksi he jättävät ehdokkaansa yksin?
”Yksi asia on se, että EU-kysymykset aiheuttavat hankaluuksia puolueille. Suomessa ehdokaskeskeinen vaalijärjestelmä mahdollistaa myös sen, että puoluejohtajien on helpompi jättäytyä taustalle.”
Aiotko itse äänestää eurovaaleissa?
”Tuohon jätän vastaamatta.”
Suomalaisista äänestäjistä tällä hetkellä 38 prosenttia aikoo varmasti äänestää kesäkuun eurovaaleissa. Uskotko, että prosenttiluku nousee tästä?
”Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 41. Olen iloinen, mikäli se nousee, mutta pidän todennäköisempänä, että se laskee.”
Eli oma veikkauksesi Suomen äänestysprosentiksi on…?
”Valitettavasti se, että se vähän laskee.”
Kuva Marjaana Malkamäki