Presidentti Niinistön puhe – kuin selkokielisistä uutisista
PÄÄKIRJOITUS: Silti yli viikon ajan on keskusteltu siitä, mitä puheella tarkoitettiin ja mitä ei tarkoitettu.
Olipa kerran pieni pohjoinen maa, jossa oli suosittu, kaiken kokenut ja nähnyt presidentti. Hän oli syvällinen ajattelija ja antoi välillä poliittisia lausuntoja lähes aforistisessa muodossa.
Aforismeille kaivattiin selitystä, ja silloin alkoivat ongelmat.
”Tasavallan presidentin lausunnot on luettava sellaisenaan, eikä kenenkään pidä antaa niistä selityksiä. Niiden antamista voitaisiin pitää osoituksena siitä, että alkuperäinen teksti on epäselvä tai harhaanjohtava.” Näin ulkoministeriö paalutti kirjallisissa toimintaohjeissaan Suomen lähetystöille tammikuussa 1984.
Tuolloin oli vaihe, jolloin presidentti Mauno Koivisto koki, että hänen lausumiaan ymmärrettiin jatkuvasti väärin.
Hänen vaikeaselkoisina pidettyjä puheitaan yritettiin selventää yleisölle. Yleensä asialla olivat toimittajat, joskus presidentin avustajat tai virkamiehet. Yhteistä yrityksille oli, että pieleen meni.
Niinpä presidentti päätti kieltää lausuntojensa tulkitsemisen. Ja ilmoitti päälle, ettei tulkitse niitä itsekään. Mikä on sanottu, on sanottu ja siinä kaikki.
Syntyi kriisi median kanssa ja vuosien riitely. Varjoissa pelurit käyttivät lausuntoja omiin tarkoituksiinsa.
Nämä kolmen vuosikymmenen takaiset tapahtumat tulevat mieleen, kun seuraa jälkipyykkiä presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuheesta.
Yli viikon ajan on keskusteltu siitä, mitä puheella tarkoitettiin ja mitä sillä ei tarkoitettu. Maahanmuuton vastustajat ovat syleilleet puheen kuoliaaksi. Vasemmisto-oppositio on aivan toista mieltä.
Jos olo tuntuu epävarmalta, kannattaa ottaa puhe käsiinsä ja katsoa, mitä siinä on.
Puhe heijasteli sitä hämmennystä, jonka keskellä Eurooppa pakolaiskriisissä on. Pakolaiskriisi on ongelma, jonka ratkaisemiseen ei ole kunnollisia työkaluja.
Puheesta puuttuivat hyvien aikojen korulauseet ja kohteliaat pehmennykset. Sen tilannearvio osuu kaikessa karuudessaan tarkasti yksiin suomalaisten viranomaisten käsitysten kanssa.
Selvitimme kansijutussamme, millainen on hallituksen tilannekuva pakolaiskriisistä ja mihin toimiin sen perusteella on ryhdytty.
Tulos on hätkähdyttävä: Suomen maahanmuuttopolitiikassa tehtiin täyskäännös viime syksyn aikana.
Hallituksen ja viranomaisten arvion mukaan Suomeen tulijoista suurin osa ei pakene sotaa tai välitöntä turvallisuusuhkaa.
He pakenevat surkeaa elämännäkymää ja hakevat parempaa tulevaisuutta. Heille hallitus haluaa välittää signaalin, että Suomeen ei näillä perusteilla saa jäädä. Sama viesti oli presidentin puheessa.
Koiviston korkeimpiin aforismeihin verrattuna Niinistön puhe oli kuin selkokielisistä uutisista.
Siksi tulkintavaikeuksia on hankala ymmärtää.
Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.