Piispa Laajasalo teki rikosilmoituksen Johanna Korhosesta – Ei rikosta, totesi poliisi
Piispa teki tutkintapyynnön hiippakuntavaltuuston puheenjohtajasta pian sen jälkeen, kun tämä oli tehnyt tutkintapyynnön Laajasalosta.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo teki kesäkuussa 2019 tutkintapyynnön silloisesta Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajasta Johanna Korhosesta.
Laajasalon mukaan Korhonen olisi loukannut hänen kunniaansa esittämällä häntä koskevia perättömiä väittämiä.
Helsingin poliisi teki syyskuussa 2020 päätöksen, että esitutkintaa ei aloiteta.
Hiippakunnat ovat seurakunnista ja seurakuntayhtymistä koostuvia hallintoalueita, joiden hallintoa hoitavat tuomiokapitulit. Tuomiokapitulin johtaja, piispa, on hiippakunnan ylin hallinnollinen virkamies. Hiippakuntavaltuusto taas hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion eli valvoo rahankäyttöä.
Laajasalon mukaan Korhosen perättömät väittämät olivat liittyneet Laajasalon ja tämän puolison kirkolla maksattamiin matkakuluihin sekä piispan asuntoedun verotukseen.
Väitteet koskivat Korhosen pyytämiä selvityksiä brysseliläisen parturiliikkeen kuitin kirjaamisesta matkalaskulle taksikuittina, piispan puolison osallistumisesta Islannin-matkalle sekä piispan asumisjärjestelystä ja sen verokohtelusta.
Laajasalo täydensi tutkintapyyntöään useaan kertaan joulukuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Lisätutkintapyynnöllään Laajasalo pyysi poliisia arvioimaan Korhosen toimintaa myös vainoamisrikoksen tunnusmerkistön kannalta.
Tutkintapyynnön liiteaineistoa on kaikkiaan noin kolmesataa sivua. Aineisto sisältää muun muassa kymmeniä sivuja ruudunkaappauksia Korhosen kirjoituksista sosiaaliseen mediaan sekä Korhosen haastattelulausunnoista ja Facebook-päivityksistä tehtyjä taulukointeja.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Silen päätti olla aloittamatta esitutkintaa sillä perusteella, että Laajasalon kuvaamissa Korhosen teoissa ei ole syytä epäillä rikosta. Päätöksen perustelut ovat usean sivun mittaiset.
Tutkinnanjohtajan mukaan kunnianloukkausta ei ole syytä epäillä, koska Korhosen sananvapauteen on kuulunut voida esittää kysymyksiä ja kritiikkiä.
“Näkemykseni mukaan Korhonen on kiinnittänyt huomiota ja arvostellut Laajasalon menettelyjä nimenomaan Helsingin piispana, joka on merkittävä kirkollinen virka”, Silen kirjoittaa.
Tutkinnanjohtaja toteaa, että jatkuva arvostelu ja epäilyksien esiintuomisen voisi jossain tilanteissa olla vainoamista.
Korhosen Laajasalon toiminnasta julkisesti esittämä arvostelu tai hänen tekemänsä rikosilmoitukset ja selvityspyynnöt eivät kuitenkaan tutkinnanjohtajan mukaan ole rinnastettavissa vainoamisrikoksen tunnusmerkistössä mainittuihin uhkaamiseen, seuraamiseen, tarkkailemiseen tai yhteydenottoihin.
Laajasalo ei halunnut kommentoida tekemäänsä tutkintapyyntöä SK:lle.
Helsingin poliisin pöydällä on yhä selvitettävänä piispaan itseensä kohdistuva tutkintapyyntö.
Teemu Laajasalo tuomittiin keväällä 2019 tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta liittyen laiminlyönteihin hänen yhtiönsä TL Opetus Oy:n kirjanpidossa.
Oikeudenkäynnin myötä julkiseksi tulleesta esitutkinta-aineistosta selvisi, että poliisi oli tutkinut asiaa hyvin suppeasti.
Johanna Korhonen teki kesäkuussa 2019 tutkintapyynnön, joka koski TL Opetuksen Kirkkohallitukselle lähettämää laskua. Siinä yritys laskutti noin 10 000 euron summan eri tilille kuin mitä yhtiö tavallisesti käytti.
Korhonen pyysi poliisia tutkimaan muun muassa, onko Laajasalo menettelyllään harhauttanut yhtiön velkojia tai verottajaa. Asian esiselvitys on edelleen kesken Helsingin poliisissa.
Esiselvityksellä tarkoitetaan alustavaa selvitystyötä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että varsinaista esitutkintaa ei aloitettaisi turhaan.
Korjattu kello 14.10: parturiliike oli brysseliläinen, ei espanjalainen.