Perustulo kuin Suuri kurpitsa, joka pelastaa kaiken? – ”Moni kriitikko haukkuu nyt väärää puuta”

Hallitus haluaa lähteä tällaisella mallilla kokeilemaan, sanoo professori Olli Kangas.

Anna Kontula
Teksti
Mikko Huotari

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Perustulo on saanut kovaa kritiikkiä, mutta Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas ei arvostelusta hätkähdä.

Kangas vastaa perustulokokeilun käytännön toteutuksesta. Moni haukkuu väärää puuta, hän sanoo.

Esimerkiksi 11–15 miljardin vuosikustannus on ollut toteutuksen tekijöiden tiedossa ja julkaistu heidän raportissaan.

”On erikoista, että siitä moititaan, ikään kuin emme olisi tietäneet sitä”, Kangas sanoo.

Hän tarkoittaa muun muassa kansanedustaja Joona Räsästä (sd), joka huomautti eduskunnan lähetekeskustelussa, että kokeilu maksaisi 10–15 miljardia euroa vuodessa, jos sovellettaisiin koko väestöön.

”Haluamme lähteä nyt tällaisella mallilla kokeilemaan. On ilmaistu hyvin selvästi, että tämä on kokeilumalli, eikä sitä ole tarkoitus ottaa sellaisenaan käyttöön koko väestössä.”

Kokeilua on kritisoitu myös suppeaksi. Kankaan mukaan syy on yksinkertaisesti se, että käytössä olevat rahat eivät riitä enempään.

Ben Zyskowicz (kok) sanoi, että perustulo on unelmahöttöä, jota voi verrata Tenavat-sarjakuvan Suureen kurpitsaan, joka tulee ja ratkaisee kaikki asiat.

 

Kokeiltava malli on ensimmäinen askel, joka on otettava, Olli Kangas korostaa. Aikataulu on kireä. Lainvalmistelussa täytyy ottaa huomioon suuri määrä etuuksia.

Samaan aikaan täytyy pitää huolta, että tietojärjestelmä on kokeilun alkaessa ajantasainen.

”Se on takuuvarmaa, että näissä hommissa tehdään virheitä. Jos pystyttäisiin tekemään täydellinen malli nyt heti, ja tiedettäisiin, että se on täydellinen, niin eihän sitä tarvitsisi edes kokeilla. Otettaisiin heti käyttöön koko maassa”, Kangas pohtii.

”Tähän mennessä onkin tehty niin, että on tehty laki ja sovellettu heti koko väestöön. Oli kyseessä hyvä tai huono laki.”

Kankaan mukaan Suomessa on paljon esimerkkejä huonoista laeista, jotka olisi ollut syytä kokeilla ennen käyttöönottoa.

”Monessa tapauksessa olisi säästynyt miljoonia tai jopa miljardeja.”

Hallituksen esittämällä kokeilulla olisi tarkoitus tutkia, kuinka työttömien kannustinloukkuja voidaan poistaa.

Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että työttömän kannattaa mieluummin jäädä kotiin kuin ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä.

 

Hallituksen mallissa perustulokokeiluun osallistuisi 2 000 työtöntä vuosina 2017–2018.

Valinta tapahtuu arpomalla, ja valittujen on pakko osallistua kokeiluun. Kukin saisi 560 euroa kuussa verottomana. Kokeilun aikana etuus ei poistuisi, vaikka henkilö saisi töitä.

Osmo Soininvaara on ihmetellyt 560 euron verotonta tuloa. Käytännössä se tarkoittaisi, että jos joku kokeiluun osallistuvista pääsee 4 000 euron kuukausipalkalla töihin, hän ”ansaitsee 560 nettona enemmän kuin samaa työtä viereisellä sorvilla tekevä”.

Kangas myöntää, että tämä on teoreettisesti mahdollista.

”Kun on työttömien joukko kyseessä, niin on hyvin epätodennäköistä, että kovin moni pääsee sellaisiin töihin”, Kangas sanoo. ”Kohderyhmän mahdolliset tulot ovat todennäköisimmin 1 500–2 000 euroa kuin 4 000 euroa.”

Jos ehdotetun kaltainen osittainen perustulo otettaisiin käyttöön koko maassa, silloin perustulo olisi verotettavaa tuloa. Käytännössä tulojen kasvaessa pohjalla oleva tulo siis verotettaisiin pois.

”Verotus ei ole vielä tässä vaiheessa mukana, koska verohallinnon laivaa ei saatu käännettyä tällä aikataululla”, Kangas selittää.

Kustannusneutraalin kokeilumallin tekeminen on mahdotonta, jos verotus ei ole mukana.

Kankaan mukaan ideana on, että vuonna 2018 päästäisiin kokeilemaan paremmalla mallilla, joka olisi lähempänä sellaista, joka voitaisiin ottaa käyttöön koko maassa.

”Kyseessä tulee olla kokeilujen sarja, kokeillaan parempia malleja, suuremmalla ja edustavammalla otoksella, verotuksella ja suuremmalla budjetilla. Lisärahoitusta on ajateltu hakea muun muassa EU:sta, mahdollisesti yhdessä hollantilaisten ja ranskalaisten kanssa.”

 

Perustulokokeiluun kohdistunut kritiikki on koskenut paljolti kansantalouden mekanismeja. Kangas korostaa, että kokeilulla on tässä vaiheessa tarkoitus saada tutkimustietoa yksilöistä.

”Kokeilulla saadaan selville, kuinka ihmiset reagoivat kannustimiin, eli saadaanko ihmisiä houkuteltua rahallisilla kannustimilla töihin”, Kangas sanoo.

Nyt kun lähetekeskustelu eduskunnassa on käyty, lakiesitys etenee seuraavaksi valiokuntiin. Kriittisin piste etenemisen kannalta on perustuslakivaliokunta.

”Perustuslakivaliokunnassa päätetään, voidaanko tällaista kokeilua ylipäätään tehdä. Jos he päättävät, että ei, niin se on hyvin merkittävä linjaus kaikelle tämän tyyppisen kokeilukulttuurin harjoittamiselle Suomessa.”