Painotetun opetuksen väitetään eriarvoistavan – SK selvitti, paljonko S2-oppilaita Helsingin painotusluokilla on
Näkyykö eriarvoistuminen siinä, keitä opiskelee painotetussa opetuksessa?
3
MIN
Painotetun opetuksen yhteydestä segregaatioon, eli alueelliseen eriarvoistumiseen, on keskusteltu Helsingissä paljon alkuvuoden aikana.
Peruskoulut tarjoavat painotettua opetusta 1., 3. tai 7. vuosiluokalta lähtien. Opetuksessa korostetaan tiettyä oppiainetta tai aihealuetta, esimerkiksi musiikkia, liikuntaa, matematiikkaa tai viestintää.
Painottamisen nähdään keskittävän lahjakkaimpia oppilaita samoille luokille ja syventävän luokkien ja alueiden välisiä eroja. Helsingin kokoomuslainen pormestari Juhana Vartiainen ehdotti helmikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin kokonaan.
”Jos voi puhua suoraan, niin esimerkiksi musiikkiluokilla on niin sanotusti parempien perheiden lapset, ja samanlainen ilmiö syntyy, jos koulun sisällä luokkajako tehdään A-kielivalinnan perusteella. Tutkijoiden mukaan näillä valinnoilla voi olla iso merkitys koulun sisäisen eriytymisen osalta”, Vartiainen sanoi lehdelle.
Monet Vartiaisen puoluetoverit ovat puolustaneet painotusluokkien säilyttämistä.
Myös aiemmin Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarina toiminut kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) on esittänyt painotetuista luokista luopumista.
”On tutkimuksia, että hyvin pärjäävien lasten pärjääminen ei juuri heikenny, jos luokalla on eri taustasta olevia. Huonommin pärjäävien taso kuitenkin nousee, mikä on minusta kokonaiskuvassa tärkeämpää”, Razmyar kommentoi Helsingin Sanomille.
Koulujen eriytymiskeskusteluissa yksi keskeisistä rajalinjoista liittyy maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestön lasten osuuksiin luokissa. Suhdelukua kuvaa esimerkiksi se, kuinka suuri osuus oppilaita opiskelee suomea äidinkielenä (S1) ja kuinka suuri osa toisena äidinkielenä (S2).
Suomen Kuvalehti selvitti, osallistuvatko S1-oppilaat painotettuun opetukseen enemmän kuin S2-opiskelijat.
Helsingin kaupungin toimittamien tietojen mukaan suomea tai ruotsia opiskelee peruskoulussa äidinkielenä tällä hetkellä 36 401 ja toisena äidinkielenä 11 638 oppilasta.
S1-oppilaista painotettua opetusta sekä englanninkielistä ja kaksikielistä opetusta saa 4 117 oppilasta. S2-oppilailla vastaava luku on 874.
Suhteellisesti painotettua opetusta saa siis 11,3 prosenttia S1-oppilaista ja 7,5 prosenttia S2-oppilaista.
Juhana Vartiainen ei ota kantaa siihen, onko S1- ja S2-oppilaiden saaman painotetun opetuksen ero merkki segregaatiosta.
”Luvut voivat kertoa segregaatiosta, mutta pitäisi tietää tarkemmin lukujen taustoja”, Vartiainen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Hänestä oleellinen kysymys on, lisäävätkö painotetun opetuksen luokat segregaatiota.
”Eli onko segregaatiota mahdollista torjua siten, että painotettuun opetukseen osallistuvat oppilaat olisi sijoitettu eri luokille, eikä niiden perusteella olisi muodostettu omia luokkiaan. Painotettu opetus on arvokasta ja sitä tulisi lisätä.”
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan nykyinen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd) sanoo, että tilastojen osoittaman eron kiinni kuromiseksi tehdään töitä. Vuoden aikana perheille on esimerkiksi kerrottu painotetusta opetuksesta monipuolisemmin.
”Tämän lisäksi painotettua opetusta on lisätty idän alueella. Myös koulujen sisäiseen segregaatioon on kiinnitetty huomiota lukujärjestysten tekemisessä. Erittäin tärkeää on seurata lukuja edelleen ja arvioida säännöllisesti tilannetta”, Laisaari kirjoittaa sähköpostissa.
Hänestä pelkistä kieliryhmien välisistä opetuseroista ei voi vetää johtopäätöksiä segregaatiosta.
”Segregaation ehkäisy on tällä hetkellä monella taholla työn alla kaupungin toiminnassa, tarkastelukulmana usein juuri alueellinen segregaatio sosioekonomisine piirteineen.”
Keskusteluun koulujen välisestä ja sisäisestä segregaatiosta otti kantaa myös tuore Koulu ja eriarvoisuus -kirja. Yliopistonlehtori ja dosentti Marja Peltolan ja kasvatustieteen professorin Sonja Kosusen tutkimus kuvaa segregaatiota monimuotoisena ilmiönä, missä etninen tausta on vain yksi muuttuja.
Myös kantasuomalaisten oppilaiden keskuudessa on huomattavia luokkaeroja, joista oppilaat itse ovat tutkimuksen mukaan huomattavan tietoisia.
Peltolasta ja Kosusesta ei riitä, että puhutaan maahanmuuttajien lasten kohtaamasta eriarvoisuudesta. On puhuttava myös kantasuomalaisten lasten sosioekonomisista eroista, jotka heijastuvat koulumaailmaan.
Oikaisu 20.3.2024 klo 17.44: Painotetussa opetuksessa olevien S1- ja S2-oppilaiden suhdeluvut olivat ensin 12,7 ja 8,1 prosenttia. Oikeat luvut ovat 11,3 ja 7,5 prosenttia.
Oikaisu 21.3.2024 klo 16.45: Tarkennettu, että S1 ja S2 viittaavat sekä suomea että ruotsia äidinkielenä opiskeleviin.