Onko hallinto Suomessa varautunut kunnolla sähkökriisiin? Tutkijat ja ministeriö täysin eri linjoilla
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä energiahallinto ei ota mitään etunojaa sähkökriisin hoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriö näkee asian aivan toisin.
”Tässä eletään kädestä suuhun”, professori Matti Liski sanoo.
Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella työskentelevä Liski viittaa sähkökriisiin. Professori on julkisuudessa kritisoinut kovin sanoin Suomen energiahallintoa sen hoitamisesta.
”Kun poliitikot joutuvat kaivamaan itse ratkaisuehdotuksia kriisissä, se heijastelee sitä, että valmisteleva koneisto on todella heikko. Se ei ole valmistanut poliitikkoja siihen, että niillä olisi jotain selkänojaa ottaa vastaan kriisissä tulevia haasteita. Energiahallinto on täysin reaktiivinen: se ei ota mitään etunojaa”, Liski arvostelee.
Liskin kollega, sähkömarkkinoihin erikoistunut vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen on samoilla linjoilla. Kriisiin valmistautuminen jätettiin hämmästyttävän viime tippaan, joten nyt hallitus on joutunut kiireessä tekemään huonoja päätöksiä.
Esimerkiksi käy sähkön arvonlisäveron laskeminen 24:stä 10:een. Siihen liittyy riski, että hintoja onnistuttaisiin laskemaan markkinamekanismiin kohdistuvilla ylikansallisilla päätöksillä. Silloin Suomessa poltettaisiin rahaa turhaan. Alv-alennuksesta myös hyötyvät enemmän sähköä paljon käyttävät kuin säästeliäät, ja jos sähkölaskut moninkertaistuvat, 14 prosentin alennus ei juuri yksittäistä kuluttajaa lämmitä.
Lisäksi on mahdollista, että arvonlisäveron laskeminen lisää sähkönkulutusta ja pahentaa ongelmaa entisestään.
Tutkijoiden mielestä uusia järjestelmiä on energiahallinnossa oltu haluttomia valmistelemaan tai innovoimaan. Pyyhkeitä saa myös EU: ylikansallisia ratkaisuja on ryhdytty puuhaamaan auttamattoman myöhässä.
Tutkijat ovat yrittäneet herätellä keskustelua jo kevättalvella, mutta kokevat, että heidän ehdotuksiinsa on suhtauduttu välinpitämättömästi, vähätellen tai jopa vihamielisesti.
Minkä hintaista sähkö on talvella? Riittääkö sitä? Näihin vaikuttaa monta asiaa: kylmyys, tuulisuus, sataako Pohjois-Norjassa vettä, toimiiko Olkiluoto 3, miten paljon suomalaiset sopeuttavat kulutustaan, pysyvätkö tuontiyhteydet Suomeen kunnossa, mitä Suomen ja EU:n tasolla päätetään sähkömarkkinoista, valmistuuko LNG-terminaali…
Jos sähköä tuotetaan vähemmän kuin tarvitaan, syntyy tehovaje. Sitä mitataan aikana, jona tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Normaalisti tehovajeen odotusarvo on Suomessa korkeintaan joitain tunteja vuodessa, mikä tarkoittaa, että on hyvin epätodennäköistä, että sähköstä tulisi pulaa.
Aalto-yliopistossa on laskettu, että tehovaje kasvaisi tänä talvena jo yli 160 tuntiin tilanteessa, jossa tuulivoimaa on rakennettu suunnitelmien mukaisesti 5 000 megawatin verran, Olkiluoto 3 tuottaisi sähköä 80 prosentin käytettävyydellä ja tiukassa tilanteessa sähköä Etelä-Ruotsista ja Virosta onnistuttaisiin tuomaan 50 prosentin todennäköisyydellä.
Laskelman mukaan laitosten siirtelyllä tehoreservin ja markkinan välillä ei olisi vaikutusta tehovajeeseen. Tehoreservi on järjestelmä, jossa voimalaitokset tai suuret sähkönkuluttajat ovat valmiina turvaamaan sähkön saatavuuden, jos sähkö todella uhkaisi loppua.
Jos sähköä ei saataisi ulkomailta lainkaan, tehovaje nousisi huomattavasti. Esimerkiksi maakaasun mahdolliset saatavuusongelmat voisivat vaikuttaa sähkön riittävyyteen Ruotsissa ja Baltiassa. Se heijastuisi Suomeen.
Aalto-yliopiston tutkijoiden pahimmassa skenaariossa Euroopan yhteiset sähkömarkkinat, joilla Suomikin operoi, pirstaloituvat väliaikaisesti valtiollisiin markkinoihin. Tuontisähköstä riippuvainen Suomi joutuisi pulaan. Tällaisesta näkyi merkkejä alkusyksystä, kun Norja kertoi valmistelevansa osittaista sähkön vientikieltoa.
Merkittävä tehovaje saisi sähkön markkinahinnat pomppaamaan ennennäkemättömän ylös. Tutkijoiden mukaan tukkumarkkinahinnat voisivat nousta tuhansiin euroihin jopa viikoiksi.
Energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) pitää tutkijoiden pohdintaa ”hiukan yliampuvana”.
Huttusen mukaan tehovajeen uhkaan on varauduttu useilla tavoilla. Ensimmäiseksi otetaan käyttöön tehoreservit. Jos se ei riitä, siirtoverkkoyhtiö Fingrid alkaa hallitusti kierrättää noin kahden tunnin sähkökatkoja Suomessa. Jos sekään ei auta ja ongelma on pysyvämpi, sähköä voidaan ryhtyä säännöstelemään. Se vaatisi valmiuslain käyttöönottoa.
Matti Liskin mielestä olisi kuluttajien etu mieluummin säännöstellä sähköä kulutuspiikkien aikaan kuin antaa hintojen karata pilviin. Tähän voitaisiin kannustaa rahalla. Luotaisiin markkinat, joilla kuluttajille maksettaisiin siitä, että heiltä saa leikata sähköt tiettyyn aikaan.
Huttusen mielestä nyt on turhaa spekuloida viikkoja jatkuvilla hirmuhinnoilla. Energiahallinto on hänestä kaiken aikaa ollut tilanteen tasalla, ja kaikki ovat tienneet keväästä asti, että energia kallistuu ja huoltovarmuudesta on huolehdittava.
”Varautumisen yksi perussääntöhän on se, että mitään skenaariota on turha piirtää liian tarkkaan: tilanteet ovat joka kerta erilaisia ja ne vaativat erityislaatuisia toimia. Se, joka väittää tietävänsä ensi talven hinnat, ei luultavasti ole oikeassa.”
Elokuun lopulla Huttunen sanoi A-studiossa, että sähköpulan riski on suurempi kuin aikaisempina vuosina.
”Mutta sitä ei pidä ylidramatisoida.”
Pitääkö lakeja muuttaa, jotta sähkökriisiin voisi vastata kunnolla vai riittääkö, että tehdään se, mikä nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollista?
Tähän vaikuttaa tiivistyvän näkemysero tutkijoiden ja ministeriön välillä. Kun Aalto-yliopistosta vaaditaan Suomeen sähkön hintakattoa, ministeriöstä sanotaan, ettei sellainen ”käytännössä onnistu”.
Tutkija Vehviläisen mielestä energiahallinnossa ei pitäisi keskittyä kuvaamaan, miten nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä tai tätä, vaan pohtia, miten eri vaihtoehtojen käyttöönotto olisi mahdollista.
”En todellakaan ymmärrä, miksi tällaisessa keskustelussa ollaan. Tämä on täysin absurdia”
Ministeriön Huttusesta tutkijoiden ehdotuksiin ei ole suhtauduttu vähätellen tai vihamielisesti.
”Me virkamiehet teemme työtämme virkavastuulla ottaen muun muassa lain asettamat velvoitteet huomioon. Toimien toteutettavuus on meille avainasia.”
Toteutettaviin toimiin lukeutuu esimerkiksi LNG-terminaali. Sitä lähdettiin keväällä puuhaamaan ”äärimmäisellä kiireellä”.