Ministeriön asiakirja antaa vihiä hallituksen metsänsuojelusta
Jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria valtion vanhoja ja luonnontilaisia metsiä, olisiko se paljon vai vähän? Näkemykset vaihtelevat.
Ympäristöministeriö haluaisi suojella ainakin 100 000 hehtaaria valtion vanhoja ja luonnontilaisia metsiä. Tämä käy ilmi sen helmikuussa laatimasta strategialuonnoksesta.
Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti viime kesäkuussa valmistuneessa ohjelmassaan suojelevansa ”jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät”. Suojelukriteerit hallitus lupasi valmistella nopealla aikataululla. Pinta-alaan perustuvia tavoitteita ei asetettu.
Suojelun kriteereistä ei ole edelleenkään tietoa, mutta SK:n tietopyynnöllä saama Kansallinen luonnon monimuotoisuuden strategian ja toimintaohjelman luonnos antaa osviittaa mittakaavasta:
Suojellaan kaikki kansalliset kriteerit täyttävät valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät tarkoituksenmukaisina ekologisina kokonaisuuksina. Saamelaisalueen eteläpuolella kohteita on arviolta 100 000 ha.
Tavoitteena on suojella myös muita maa-alueita, luonnoksesta ilmenee. Tämän lisäsuojelun määrästä ei esitetä arviota.
Ympäristöministeriö valmistelee luonnon monimuotoisuuden strategiaa yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Sen sisällöstä päättää lopulta hallitus.
Luonnontilainen metsä tarkoittaa luonnollisesti uusiutuvaa alkuperäisiä puulajeja sisältävää metsää, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta. Myös vanha metsä koostuu alkuperäisistä puulajeista, mutta siinä ihmisen jäljet voivat näkyä jonkin verran enemmän.
Luonnontilaiset metsät ovat lähes aina myös vanhoja. Harvoja poikkeuksia ovat myrskyjen ja metsäpalojen jälkeen luontaisesti uudistuneet alueet.
Mutta siitä, mitkä kaikki metsät ovat ”vanhoja”, ei vallitse yksimielisyyttä. Vanhan metsän puuston ikärajasta ei ole kaikkien hyväksymää määritelmää niin kuin ei myöskään sen ominaispiirteistä.
Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat valmistelleet tulevia virallisia vanhojen metsien kriteerejä. Ylen mukaan Maa- ja metsätalousministeriö pyrki viime vuonna ohjaamaan sitä, miten ne tulisi määritellä. Nyt kriteerien valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä.
Hallituksen asettama monitieteinen asiantuntijaryhmä Luontopaneeli arvioi vuonna 2021, että Suomessa on suojelemattomia vanhoja metsiä yhteensä hieman yli 800 000 hehtaaria. Paneeli perusti määritelmänsä puuston ikään niin, että raja-arvot vaihtelivat alueittain ja puulajeittain. Esimerkiksi eteläsuomalainen havupuuvaltainen metsä katsottiin vanhaksi, jos valtaosa sen puista oli yli 120-vuotiaita.
Paneeli ei kuitenkaan laskenut sitä, kuinka iso osa sen analysoimista suojelemattomista vanhoista metsistä on valtion omistamia.
Valtion mailla sijaitsevia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä on kartoittanut Koneen Säätiön rahoittama Luonnonmetsä-työryhmä. Se on löytänyt niitä saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolelta noin 70 000 hehtaaria. Ryhmän jäsen Risto Sulkava on luonnehtinut löydösten määrää surullisen pieneksi.
Osa valtion metsistä on ryhmältä yhä kartoittamatta.
Metsähallitus on jo nyt itse siirtänyt alueita puuntuotannon ulkopuolelle. Näiden alueiden lisäksi suojelemattomien valtion luonnonmetsien määrä saamelaisalueen eteläpuolella voi olla korkeintaan 100 000 hehtaaria, ryhmä arvioi viime syyskuussa.
Vähäisiä löydöksiä selittää osaksi se, että työryhmä asetti vanhoille metsille tiukat kriteerit. Lisäksi se jätti tarkastelunsa ulkopuolelle Metsähallituksen jo arvokkaaksi toteamat metsät. Metsähallitus on ilmoittanut suojelevansa tällaiset metsät, joskaan sillä ei ole velvoitetta toimia niin.
Näkemykset ministeriön tavoitteiden kunnianhimoisuudesta vaihtelevat.
Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho suhtautuu myönteisesti ympäristöministeriön luonnostelemaan valtion metsien suojelutavoitteeseen.
”Satatuhatta hehtaaria valtion vanhoja metsiä vaikuttaa oikealta suuruusluokalta. Varsinkin, jos tämän lisäksi suojellaan muut luonnon kannalta arvokkaat valtion maiden alueet ja yksityisillä metsänomistajilla on riittävät kannusteet vapaaehtoisesti suojella vanhahkoja metsiään.”
Yksityismaita on strategialuonnoksen mukaan tarkoitus suojella 40 000 hehtaaria vuosina 2026–2030.
”Tämä määrä vaikuttaa varsin alhaiselta tarpeeseen ja tarjontaan nähden”, Kotiaho toteaa.
WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen ei ole tyytyväinen ympäristöministeriön kaavailemaan valtion metsien suojelumäärään.
”100 000 hehtaaria voi kuulostaa isolta luvulta, mutta se on riittämätön luontokadon pysäyttämiseksi. Luonnontilaiset vanhat metsät kuhisevat elämää ja ovat korvaamattoman arvokkaita metsäluonnon pelastamiseksi. Tiedämme hyvin, että saamelaisalueen eteläpuolisessa Suomessa on huomattavan paljon enemmän suojelun arvoisia kohteita.”
Suomisen mukaan valtion omistamien luonnonmetsien määrästä antaa viitteitä Metsähallituksen vuonna 2021 julkaisema raportti sen yhteiskunnallisista velvoitteista. Raportin mukaan Metsähallitus on suojellut omalla päätöksellään noin 800 000 hehtaaria luonnontilaisia vanhoja metsiä. Seuraavan vuoden raportissa ei enää ollut vastaavaa mainintaa.
WWF:n mukaan Metsähallituksen omalla päätöksellään suojelemat metsät eivät ole tosiasiallisesti suojassa metsätaloudelta, vaan niitä on hakattu.