Mikä nimeksi suomalaisten löytämälle eksoplaneetalle?
Ensimmäinen ”suomalainen” eksoplaneetta on löytynyt kaukaa avaruudesta. Eksoplaneetan virallinen nimi on HD 11506c, mutta kyllä se tarvitsee ainakin suomalaisen kutsumanimen. Onko ehdotuksia?
Ennen tuntematon planeetta kiertää tähteä nimeltä HD 11506, joka on hieman omaa Aurinkoamme suurempi ja sijaitsee noin 175 valovuoden päässä Cetuksen eli Valaskalan tähdistössä. Se on hieman Jupiterin puolikasta suurempi kaasujättiläinen ja kiertää keskustähteään huomattavasti lähempänä kuin Maapallo Aurinkoa. Planeetan ratakierrokseen kuluu vajaa puoli Maan vuotta.
Planeetan löysivät Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa väitöskirjaa tekevät Mikko Tuomi ja Samuli Kotiranta tutkimalla amerikkalaisen tutkimusryhmän vuonna 2007 julkaisemia säteisnopeusmittauksia ns. bayesilaisella mallivertailulla, jota ei ole aiemmin paljon käytetty eksoplaneettatutkimuksissa. Menetelmässä mittausaineistoon sovitetaan erilaisia malleja ja lasketaan niiden todennäköisyydet. Tieteellinen artikkeli löydöstä julkaistaan lähiaikoina Astronomy & Astrophysics -julkaisussa.
Mallintamalla löydetyn planeetan olemassaolo yritetään seuraavassa vaiheessa varmistaa havainnoin. Siihen tarvittaviin mittauksiin on käytettävissä Chilessä sijaitseva Euroopan eteläisen observatorion (ESO:n) laitteisto, joka pystyy havainnoimaan planeettoja paremmin kuin mikään muu paikka maailmassa.
Tutkijat luottavat siihen, että varmistus saadaan. ”Kaiken saatavilla olevan tiedon valossa löytö on vakuuttava”, sanoo Samuli Kotiranta.
Vaikka kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen planeettalöytö, se ei saa virallisesti mitään uljasta suomalaista nimeä, vaan siitä tulee tieteessä vallitsevan tavan mukaan proosallisesti ”HD 11506c”, jossa c merkitsee sitä, että saman tähden ympäriltä on aiemmin löydetty kaksi planeettaa, a ja d.
Olisiko Perkele hyvä nimi?
Epävirallisesti toki planeetta voitaneen nimetä suomeksikin; miten olisi vaikka Perkele, joka oli muinaissuomalaisessa tarustossa taivaanjumala eikä mikään vihtahousu. Löytyykö muita ehdotuksia? Sana on vapaa!
Ensimmäiset muita tähtiä kiertävät planeetat eli eksoplaneetat löydettiin 1990-luvun puolivälissä ja nykyään niitä tunnetaan jo noin 330. Useimmat niistä ovat hyvin lähellä emotähteään kiertäviä kaasujättiläisiä, samantapaisia kuin oman aurinkokuntamme Jupiter.
Planeettojen pienuusennätys
Äsken löydettiin tähän asti pienin eksoplaneetta, joka on alle kaksi kertaa Maan kokoinen ja mahdollisesti koostuu kivestä. Sen löysi ranskalainen Corot-tiedesatelliitti noin 390 valovuoden etäisyydeltä. Eksoplaneetta Corot-7b:n läpimitta on vain 1,7 kertaa maapallon läpimitasta ja se kiertää tähtensä ympäri 20 tunnissa.
Planeetan olemus on vielä tutkittavana, mutta se saattaa olla Maan kaltainen, laavan peittämä kiviplaneetta, ja siellä voi olla runsaastikin vettä, jopa valtameriä. Koska se on hyvin lähellä tähteään, sen pinnan lämpötila on 1000-1500 celsiusastetta. Tämä tarkoittaa, että planeetan pintaa mahdollisesti peittää laava tai vesihöyry.
Tähän mennessä on oman aurinkokuntamme ulkopuolelta löydetty noin 330 eksoplaneettaa, jotka yleensä ovat Jupiterin ja Neptunuksen tapaisia kaasujättiläisiä.
Pikkuplaneetan löytyminen ei ollut tutkijoille suuri yllätys, sillä tämänkokoisten kiinteiden kiertolaisten olemassaolo on pystytty epäsuorasti ennustamaan isompien taivaankappaleiden liikkeiden perusteella. Corot-Exo-7b havaittiin sen emotähden valoisuuden vaihtelusta.
Kuvia eksoplaneetoista löydät täältä