Metsähallituslaki joutuu taas perustuslain syyniin – Kiivas valtataistelu Suomen luonnosta
Uutisanalyysi: Lainoppineita työllistetään jälleen kerran – kiitos keskustan.
Metsähallituslain uudistus saa taas lisäkierroksia. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan lain käsittely palautuu suurella todennäköisyydellä takaisin perustuslakivaliokuntaan ja lainoppineita kuullaan uudestaan.
Nyt metsähallituslaki on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Keskustalaisten edustajien voimin lakia on veivattu sellaiseen asentoon, että Luontopalvelut-yksikön tehtäviä rajattaisiin ja ympäristöministeriön valta luonnonsuojeluasioissa pienenisi merkittävästi.
Opposition edustajat ovat vastustaneet muutosehdotuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi Suomen Kuvalehdelle 27. lokakuuta 2015, ettei ympäristöministeriöön liittyviä asioita uudella metsähallituslailla muuteta.
Kansliapäällikkö viittasi tuolloin perustuslakiin, jonka mukaan julkishallinnolla on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo luonnonsuojelua Suomessa.
Asiaan liittyvät myös kansalaisten perusoikeudet. Ja kansa ei pidä uudesta laista, sillä Metsähallituksen uudistamista vastustava adressi on kerännyt 4. maaliskuuta 2016 mennessä noin 100 000 allekirjoitusta.
Jos eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta päätyy ehdottamaan Luontopalveluyksikön tehtäviä rajattavan ja ympäristöministeriön vallan heikentämistä, palautuu lain käsittely perustuslakivaliokuntaan.
Lainoppineet katsovat muutosehdotukset, minkä jälkeen he antavat lausuntonsa siitä, rikkooko keskustalaisten ajamat muutokset perustuslakia. Talous-, ympäristö- ja perustuslakivaliokunnat ovat jo kertaalleen ottaneet kantaa lakiesitykseen.
Metsätalouden ja ympäristönsuojelun valtakamppailun lisäksi metsähallituslain uudistus on saanut kovaa kritiikkiä saamelaisten kohtelusta. Laki ei huomioi saamelaisten kotiseutualuetta koskevia erityissäännöksiä.
Perustuslakivaliokunnalle asiantuntijalausunnon antanut professori Juha Lavapuro muun muassa totesi lausunnossaan, että perustuslain 17 pykälän mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Professorin mukaan saamelaisten oikeuksien toteutumista varmistavia säännöksiä on hallituksen esityksessä varsin niukalti.
Lavapuro kirjoittaa, että nyt jääkin epäselväksi se, voidaanko eduskunnassa vireillä oleva ILO 169 -sopimuksen ratifiointi saattaa päätökseen. Nyt ehdotettavasta metsähallituslaista puuttuvat tähän liittyvät saamelaisia koskevat säännökset.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on luvannut käsittelyn valmistuvan 10. maaliskuuta mennessä. Voimassa lain pitäisi olla 15. maaliskuuta.
Lakiuudistusta johtaa ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).