Markkinaoikeus kielsi Husia jatkamasta kiisteltyä koronatestaussopimusta - Synlabilta ostetun kapasiteetin käyttöaste noussut merkittävästi
Syksyllä hankittu 100 miljoonan eurolla hankitusta testauskapasiteetista saadaan nyt hyödynnettyä noin 80–85 prosenttia, Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin viime syksynä kiistanalaisella 100 miljoonan euron sopimuksella vuokraaman koronatestauskapasiteetin käyttöaste on kasvanut selvästi.
Alun perin rajatestausta varten hankittu kapasiteetti mahdollistaa 10 000 koronavirusnäytteen analyysin päivässä.
Suomen Kuvalehti kertoi marraskuussa 2020, että lokakuussa Hus hyödynsi Synlabilta vuokraamaansa linjastoa vain noin 30-prosenttisesti. Kiinteähintainen sopimus velvoitti kuitenkin Husia maksamaan täydestä käyttöasteesta, vaikka merkittävä osa siitä jäisi käyttämättä.
Vajaakäyttö johtui muun muassa odotettua pienemmistä matkustajamääristä.
Sittemmin Hus on siirtänyt analyysitoimintaa omista laboratorioistaan Synlabin linjastolle. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että kapasiteetista hyödynnetään nyt noin 80–85 prosenttia.
”Synlabilta hankittu automaatiolinjasto on toiminut uskomattoman hyvin”, Lehtonen sanoo.
Hus solmi sopimuksen Synlabin kanssa ilman kilpailuttamista ja perusteli suorahankintaa koronapandemian aiheuttamalla kiireellä.
Kotimainen Vita Laboratoriot Oy valitti hankintamenettelystä markkinaoikeuteen, joka antoi ratkaisunsa tänään 24. maaliskuuta.
Markkinaoikeus kieltää Husia käyttämästä sopimukseen sisältyvää jatko-optiota. Tehosteeksi oikeus asetti miljoonan euron uhkasakon.
Optiolla sopimusta olisi voitu jatkaa heinäkuun jälkeen vuoden 2021 loppuun. Viiden kuukauden jatkoajan hinta oli 50 miljoonaa euroa.
Markkinaoikeus oli jo lokakuussa annetussa välipäätöksessä kieltänyt jatko-option käytön ja asettanut samansuuruisen uhkasakon.
Muilta osin markkinaoikeus hylkäsi Vitan Laboratorioiden valituksen. Husia vaadittiin muun muassa maksamaan valtiolle seuraamusmaksu.
Samalla markkinaoikeus velvoittaa Husin korvaamaan Vita Laboratorioiden oikeudenkäyntikulut 30 000 eurolla viivästyskorkoineen.
”Vita Laboratoriot on tyytyväinen markkinaoikeuden päätökseen. HUS rikkoi hankintalakia. 50 miljoonan euron optiokauden kieltäminen miljoonan euron uhkasakon uhalla sekä velvoite oikeudenkäyntikulujen korvaamista osoittavat, että valitus oli perusteltu. Julkisia varoja tulee käyttää järkevästi myös poikkeusaikoina. Kallis suorahankinta saadaan nyt katkaistua”, Vita Laboratorioiden toimitusjohtaja Jukka Hurme kertoo sähköpostilla.
Tällä hetkellä Hus suunnittelee testauskapasiteetin vuokraamista aina vuoden 2022 loppuun asti. Lehtosen mukaan jatkovuokraus hoidettaan todennäköisesti kilpailutuksen kautta.
Hän esitti arvionsa tiistaina 23. maaliskuuta eli ennen markkinaoikeuden päätöstä.
Husin ja Synlabin sopimus oli seurausta Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemästä periaatepäätöksestä, jolla haluttiin purkaa maahantulon rajoituksia ja lisätä rajatestausta.
Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi tuolloin, että testauskapasiteettia tulee nostaa 10 000 testillä päivässä. Tarvittavan kapasiteetin hankkiminen annettiin Husin vastuulle, ja valtio lupasi maksaa kustannukset.
Kritisoidun sopimuksen solmimisessa keskeisessä roolissa ollut Lasse Lehtonen puolustaa sitä tiukasti.
”Väitän, että se on auttanut pitämään vaikean epidemiatilanteen hallinnassa pääkaupunkiseudulla. Vaikka jäljitys on viivästynyt, ihmiset ovat saaneet testituloksensa käytännössä vuorokauden sisällä”, Lehtonen sanoo.
Hän uskoo, että Synlab pystyy jättämään kilpailukykyisen tarjouksen jatkovuokrauksesta.
Jos Synlabilta hankitulla linjastolla olisi analysoitu 10 000 näytettä päivässä koko sopimuskauden ajan, yhden testin hinnaksi olisi tullut 33 euroa.
Koska linjasto oli aluksia huomattavalla vajaakäytöllä, hinta on korkeampi. Lehtosen mukaan vajaan kuuden kuukauden ajanjaksolta yhden testin hinnaksi tulee noin 60 euroa. Hinta tulee laskemaan, jos käyttöaste pysyy korkealla.
Useiden sairaanhoitopiirien alueilla laboratoriopalveluita tuottavan Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen pitää 60 euron testihintaa siedettävänä kustannuksena.
”Joskin noin suuri volyymi kyllä pitäisi periaatteessa pystyä tuottamaan edullisemminkin.”
Fimlabilla yhden testin hinta on tällä hetkellä myös 60 euroa. Miettisen mukaan hinnan pudottamista pohditaan.
”Koska volyymi on kasvanut yli odotusten, myöskin tulosta on kertynyt yli meidän tulostavoitteiden. Olemme julkisten tahojen omistama, joten voiton tavoittelu ei kuulu ensisijaisiin tehtäviimme.”
Fimlabin maksimikapasiteetti on päivässä noin 5 000 testiä. Keskimäärin Fimlab analysoi 3000–4000 testiä päivässä. Kuormitushuippujen aikana näytteitä on lähetetty myös yksityisten laboratorioiden ja Husin analysoitavaksi.
Miettisen mukaan on hyvä, että suurempi toimija voi auttaa muita laboratorioita tarvittaessa. Hänen mukaansa Husin Synlab-sopimus on kuitenkin ongelmallinen alan sisäisen kilpailuasetelman kannalta.
”100 miljoonan eurolla on tehty suorahankitapäätös kapasiteetista, jota ei olisi tässä mitassa tarvittu. Onhan sillä ollut elinkeinopoliittinen merkitys. Monikansalliselle yritykselle on annettu merkittävä valtiontuki.”
Koronaepidemian alettua laboratoriot ympäri Suomea ajoivat omaan tuotantoaan ylös ja investoivat uusiin laitteisiin Stm:n ja Thl:n ohjeistuksen mukaisesti.
”Rajatestausta varten luotu lisäkapasiteetti tupsahti esiin aika nopeasti, vaikka oli ilmeistä, ettei rajatestauksessa missään nimessä tulla tarvitsemaan sen suuruista kapasiteettia.”
Nyt Husilla on ollut kapasiteettia vajaakäytöllä, ja sitä on voitu tarjota muiden alueiden hyödynnettäväksi. Miettisen mukaan toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa kapasiteetin kasvattamista tasaisemmin ympäri Suomea.
Miettinen pitää Husin suunnitelmaa jatkaa testauskapasiteetin vuokraamista vuoden 2022 loppuun asti kestoltaan järkevänä – hankalien virusmuunnosten takia pitää varautua jatkamaan testaustoimintaa vielä pitkään.
”Ottaen opetuksena huomioon sen, että volyymin ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. En ainakaan itse lähtisi kiinteähintaisena hankkimaan.”
Rajoillatapahtuvaa koronatestaamista on vaadittu läpi epidemian. Viime viikolla asia nytkähti viimein eteenpäin, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki niin sanotun massapäätöksen, joka mahdollistaa maahantulijoiden pakollisen terveystarkastuksen. Tämä tosin olisi ollut lain mukaan mahdollista koko koronavuoden ajan.
Husin Lehtosen mukaan päätös ei vielä merkittävästi kasvata rajatestauskapasiteetin tarvetta, koska matkustajamäärät ovat edelleen pieniä ja isolla osalla matkustajista on valmiina todistus negatiivisesta testituloksesta.
Jos matkustajamäärät lähtevät kesän jälkeen kasvuun, kapasiteetti saattaa vihdoin siirtyä siihen tarkoitukseen, johon se alun perin luotiin. Silloinkin lopullisen tarpeen määrittävät ehdot, joilla maahan saa tulla.
Husin toiveena olisi niin sanottu kahden testin -linja. Siinä matkustajalla pitäisi olla lähtömaasta hankittu todistus negatiivisesta testituloksesta. Maahan tultuaan matkustajan pitäisi olla kolme vuorokautta karanteenissa, jonka jälkeen vaadittaisiin vielä toisesta testistä negatiivinen tulos.
Myös se, kuka matkailijoiden koronatestauksen maksaisi tulevaisuudessa, on vielä epävarmaa. Lehtonen pitäisi luonnollisena, että testauksen kustannukset hoitaisi matkustaja.