Malmin lentokenttä ei hiljenekään vuodenvaihteessa – toiminta jatkuu korpikenttänä
Lentotoiminta jatkunee yhdistyspohjalta ja ilman lennonjohtoa. Sopimus Helsingin kanssa on lähes valmis.
Malmin lentoasema jatkaa vielä elämäänsä – jollei nyt ikuisesti, niin ainakin vielä muutaman lähivuoden ajan.
Näin on käymässä, mikäli kentän väliaikaiskäyttöä koskevat neuvottelut aiemmin tänä syksynä perustetun Malmin lentokenttäyhdistyksen ja Helsingin kaupungin välillä päättyvät sopuratkaisuun.
Ainakin tässä vaiheessa molemmat osapuolet uskovat niin käyvän.
Toiminta perinteisellä yleisilmailukentällä uhkaa loppua vuodenvaihteessa, kun Suomen lentokenttiä operoiva valtionyhtiö Finavia lennonjohtoineen vetäytyy Malmilta.
Finavia myi jo syksyllä 2014 kenttäalueella omistamansa maat ja kaikki rakennukset Helsingin kaupungille, joka aikoo rakentaa Malmille asuinalueen noin 25 000 asukkaalle.
Rakennustyöt alkavat kuitenkin aikaisintaan 2019. Kentän jonkinasteinen käyttäminen siihen saakka on sekä nykyisten käyttäjien että kaupungin edun mukaista.
Valtio ei lupaustensa ja päätöstensä vastaisesti ole osoittanut siviili-ilmailijoille korvaavaa lentopaikkaa, ja kaupunki kammoksuu tilannetta, jossa kenttäalue rakennuksineen olisi vuosikausia tyhjillään.
Malmin lentokenttäyhdistyksen perusti aiemmin tänä vuonna seitsemän Malmilta toimivaa lentokerhoa ja useita alan yrityksiä.
Yhdistys ottaa sadan euron jäsenmaksua vastaan myös henkilöjäseniä, joita on kertynyt parissa kuukaudessa toista sataa.
Neuvotteluja Malmin käytöstä on käyty tiiviisti koko syksyn ajan. Yhdistyksen puheenjohtaja Niko Lamberg on toiveikas: ”Me uskomme, että meillä on konkreettista kerrottavaa viimeistään joulukuussa.”
Useista isoista asioista on Lambergin mukaan jo saavutettu yksimielisyys, mutta esimerkiksi hallien vuokraamisesta koneiden säilyttämiseen ja huoltamiseen neuvotellaan yhä.
Neuvottelukumppaneita on muitakin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa keskustellaan lentotoiminnan järjestelyistä, kentän nykyisen isännän Finavian kanssa muun muassa kiitotievaloista ja ympäristöviranomaisten kanssa kentän ympäristöluvan siirrosta Finavialta Malmin lentokenttäyhdistyksen nimiin.
Koko hanke perustuu siihen, että Malmi on vuodenvaihteen jälkeen valvomaton lentopaikka eli niin sanottu korpikenttä, jonka toiminta aiotaan järjestellä Trafin jo 2014 tekemän turvallisuusarvioinnin perusteella.
Se edellyttää lyhyen, itä–länsi-suuntaisen poikkikiitotien sulkemista. Korpikenttä-Malmilla käytetään vain pohjois–etelä-suuntaista pääkiitotietä. Sitä lähestytään vain idänpuoleisella laskukierroksella.
Koska lennonjohtoa ei ole, yhteentörmäysten välttäminen perustuu laskukierrosliikenteen rajoittamiseen, lentäjien näköhavaintoihin ja radiolla tehtäviin paikkailmoituksiin.
Radio on siis pakollinen varuste samoin kuin korkeusnäytöllä varustettu tutkavastain. Transponderia tarvitaan siltä varalta, että pikkukone eksyy Helsinki-Vantaan isojen koneiden ilmatilaan.
Malmilta lennetään vuodenvaihteen jälkeen vain melko hyvissä eli niin sanottujen näkölentosääntöjen mukaisissa sääolosuhteissa. Nykyisen ympäristöluvan mukainen aukioloaika eli kello 07.00–22.00 aiotaan pitää voimassa.
Malmin lentomäärät tulevat joka tapauksessa pienentymään. Rajavartiolaitos siirtyy ensi keväänä uusiin tiloihin Helsinki-Vantaalle ja Malmin suurin yksittäinen käyttäjä, Patrian lentokoulu, vuodenvaihteessa Tampere-Pirkkalan kentälle.
Lamberg arvioi, että noin 75 prosenttia Malmin nykyisestä konekannasta eli satakunta konetta jäisi operoimaan korpikentältä.
Tälle konemäärälle perustuu myös yhdistyksen ensi vuoden budjetti. Se rahoitetaan jäsenmaksuilla ja kentän käyttömaksuilla, jotka ovat suunnilleen Finavian perimien maksujen tasolla.
Yhdistys tähtää toiminnan jatkamiseen ainakin vuoteen 2019, jolloin kaupunki on ilmoittanut kenttäalueen rakennustöiden alkavan.
Tämäkin tavoite on kunnianhimoinen. Malmi on jo vuosia herättänyt niin suuria tunteita, että kaikista kaupungin päätöksistä on odotettavissa valitusten suma, joka voi lykätä töiden aloittamista.
Kaupungin kiinteistöviraston projektijohtaja Sirpa Kallio myöntää neuvottelujen kentän väliaikaisesta käytöstä sujuvan luonnikkaasti, mutta ei halua mennä yksityiskohtiin.
Yksityiskohdista tiedetään tarkemmin kiinteistölautakunnan esityslistan tullessa julki 28. marraskuuta. Lautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 1.joulukuuta 2016.
Kaupungin tavoitteena on kuitenkin tehdä Malmista lähivuosiksi monipuolinen toiminta- ja tapahtumakeskus, jossa puolet alueesta olisi varattu lentotoiminnalle ja puolet muulle, esimerkiksi festareille.
Lentokenttäyhdistyksen Niko Lambergia jako askarruttaa. Lentokentän toimintojen uudelleenjärjestely lyhyessä ajassa ei ole helppo tehtävä.
Sirpa Kallion mukaan iso osa Malmilla toimivista yrityksistä on valmiita sopimaan kaupungin kanssa toiminnan jatkamisesta, tietenkin sillä edellytyksellä, että lentäminen kentältä voi jatkua.