SK:n parhaat

Maalittamisen rajat

Maalittaminen nousi taas esiin. Mistä ilmiössä oikein on kyse?

2 MIN

Sana on peräisin sotilaskielestä. Jos kartoittaa sotatoimien kohteita, maalittaa.

Nykyisin maalittaminen yhdistetään ennen kaikkea verkkokeskusteluihin. Mutta mikä tarkkaan ottaen on maalittamista? Missä vaiheessa kärjekäs kommentti muuttuu osaksi kohtuutonta hyökkäystä yhden ihmisen kimppuun?

Kysymys tuli jälleen ajankohtaiseksi huhtikuun lopulla, kun sosiaalisessa mediassa levisi perättömiä väitteitä vapauttavan Elokapina-tuomion antaneesta käräjänotaarista. Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva toi X:ssä esiin tekoälytyökaluun perustuneen virheellisen väitteen, ja kirjoitti käräjänotaarin ”ilmeisesti” olleen Elokapinan viestintävastaava.

Helsingin käräjäoikeus selvitti väitteet ja käräjäoikeutta johtava laamanni Sirpa Pekkala totesi ne perättömiksi. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Juristiliitto sekä kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen tuomitsivat sosiaalisessa mediassa tapahtuneen maalittamisen.

Kaleva itse on kiistänyt levittäneensä virheellistä väitettä ja kertoi Helsingin Sanomille vain kysyneensä, ”voiko tällainen pitää paikkansa”.

Maalittamisen kriminalisointia on pohdittu. On tehty muistioita ja selvityksiä, laadittu lakiluonnoskin. Hallitusneuvotteluissa 2023 kuitenkin linjattiin, ettei maalittamisen erilliskriminalisoinnille ole tarvetta.

Suomen Kuvalehti julkaisi laajan artikkelin maalittamisesta elokuussa 2023. Toimittaja Samuel Nyroos listasi jutussaan rikoslain pykäliä, jotka voivat tulla sovellettaviksi maalittamistilanteissa. Niitä riittää kuin rannikkokaupunkeja tutussa rallatuksessa:

Vaalirikos, poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen, virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, virkamiehen vastustaminen, haitanteko virkamiehelle, julkinen kehottaminen rikokseen, ilkivalta, pahoinpitely, vammantuottamus, viestintärauhan rikkominen, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja pakottaminen.

Nykyiset säännökset eivät kuitenkaan välttämättä pysty huomioimaan maalittamiseen kuuluvaa joukkotoiminnan ulottuvuutta, todetaan lainsäädäntöneuvos Janne Kanervan arviomuistiossa, jonka oikeusministeriö julkaisi 2022.

Maalittamisen kriminalisoinnilla voisi olla ainakin yksi hyvä puoli. Saataisiin selvyys siihen, mitä maalittaminen tarkoittaa.

Lue arkistojuttu