Paavo Lipponen: Itä-Suomi saatava erityissuojeluun
Suomalaisen kulttuurin kehto ja perusteollisuutemme tukikohta-alue Itä-Suomi uhkaa taantua, jollei sitä oteta valtiovallan erityistoimien kohteeksi, kirjoittaa entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) Suomen Kuvalehdessä, joka ilmestyy 21. tammikuuta.
”Maailmanluokan kulttuuriarvot, maailman huipputeollisuus, luonnonvarat ja erinomainen elinympäristö antavat hyvät lähtökohdat Itä-Suomen omaehtoiselle kehittämiselle”, Lipponen perustelee. ”Venäjän läheisyys avaa uusia näköaloja, joskin myös haasteita. On aika vahvistaa Itä-Suomea uudistamalla hallintorakenteita ja asettamalla yhteisiä tavoitteita.”
Itä-Suomi on Lipposen mukaan lähes kaikilla indikaattoreilla, ennen kaikkea työllisyyden suhteen, maamme heikointa aluetta.
Nykyinen maakunta- ja kuntajako haittaa Lipposen mielestä pahasti Itä-Suomen kykyä pitää kiinni nuoresta työvoimasta.
”Yritysten sijoituspäätöksissä hajanainen rakenne on miinus. Itä-Suomen jakautuminen neljään vaalipiiriin merkitsee poliittista heikkoutta. Maakuntia ja vaalipiirejä tulisikin yhdistää Itä-Suomessa. Ankkureina toimisivat silloin vahvat peruskunnat, joilla olisi kykyä tuottaa palvelut ja hoitaa elinkeinopolitiikkaa tehokkaasti kaavoituksella ja muilla keinoilla. Kaksiportaisessa hallinnossa demokratia toimii ja euro pysähtyy sinne mihin kansanvalta on vastuun tarkoittanut.”
Lipponen puuttuu myös keskusteluun venäjän kielen opetuksesta Itä-Suomessa. Venäjän kielen osaamista tulee hänen mielestään lisätä tarjoamalla enemmän aikuiskoulutusta ja mahdollistamalla kouluissa pienemmät opetusryhmät.
”Itä-Suomesta ei kuitenkaan tule luoda erillistä enklaavia, jossa luovutaan yhtenäisestä kansallisesta koulumallista. Sen vuoksi venäjän ja toisen kotimaisen kielen asettaminen vastakkain on vaarallista. Itäsuomalaiset lapset ja nuoret tarvitsevat samat lähtökohdat opintoihin ja työmarkkinoille kuin muut suomalaislapset.”
”Emme tarvitse ghettovenäläisyyttä”
Itä-Suomeen voi kasvaa huomattava venäjänkielinen väestö. Silloin Lipposen mukaan haasteeksi tulee, ovatko Suomen venäjänkieliset valmiita tulemaan suomalaisiksi.
”Emme tarvitse ghettovenäläisyyttä, joka on suuntautunut Moskovaan ja jota Moskova pyrkii suojelemaan sekaantuen Suomen sisäisiin asioihin.”
Paavo Lipposen kirjoitus julkaistaan kokonaan Suomen Kuvalehdessä nro 3/2011, joka ilmestyy 21. tammikuuta.