Likainen riita louhoshankkeesta – Suomenruotsalainen talouseliitti ja raha päätösten takana?
Kansanedustaja Mats Nylundin puoliso oli päättämässä asioista, jotka yhdistyvät kansanedustajan vaalirahoittajiin.
Kirkkonummella avolouhoksen rakentamista vastustetaan kiivaasti ja aiheesta on syntynyt poliittinen vääntö, joka on samalla tuonut esille suomenruotsalaisen yhteisön verkostoja ja herättänyt kysymyksen Ruotsalaisen kansanpuolueen Rkp:n kuntapoliitikon esteellisyydestä.
Kyse on Kirkkonummen Vuohimäelle suunnitteilla olevasta louhoksesta, jolle Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on virkavastuulla myöntänyt toimiluvat Destialle, Lemminkäiselle ja Göran Hagelberg Oy:lle.
Alueella on jo aiemmin louhittu, mutta uudet hankkeet moninkertaistaisivat kiviaineksen louhimisen.
Nyt Kirkkonummella on alettu epäillä, että Göran Hagelberg Oy:n saaman louhintaluvan myöntämistä on edistetty vaalirahalla. Yhteydet eivät ole selviä, mutta herättävät kysymyksiä.
Monimutkaisen kuvion ytimessä on viisi henkilöä.
Heistä kolme liittyy louhoksen maita omistavan yhtiöön Svenska Småbruk och Egna Hem Ab:hen, joka on vuokrannut maita louhintaluvan saaneelle Göran Hagelberg Oy:lle. Nämä kolme ovat toimitusjohtaja Håkan Fagerström, hallituksen jäsen Henry Alf Wiklund ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Holger Falck.
”Me olemme vain vuokranneet Hagelbergille alueen. Svenska Småbruk ei ole antanut koskaan mitään vaalirahaa”, Håkan Fagerström sanoo.
Samat henkilöt toimivat kuitenkin myös tahoissa, jotka ovat myöntäneet vaalirahoitusta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Holger Falck on puheenjohtajana Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitossa eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbundissa (SLC), ja Håkan Fagerström on liiton talousneuvoston jäsen.
Henry Alf Wiklund puolestaan toimii hallituksen puheenjohtajana Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiössä, joka kanavoi vaalirahoitusta Ruotsalaiselle kansanpuolueelle.
Kaksi muuta henkilöä ovat kansanedustaja ja SLC:n varapuheenjohtaja Mats Nylund (r) ja hänen puolisonsa Corinna Tammenmaa (r.), joka on Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja.
Tammenmaan ääni on ratkaissut asian lupien hyväksymisen puolesta.
Molemmat vaalirahoitusta myöntävät järjestöt antoivat Mats Nylundille 6000 euroa vaalirahaa vuonna 2015, jolloin tämä valittiin eduskuntaan kolmannen kerran Vaasan valipiiristä.
Nylundin puoliso Corinna Tammenmaa (r.) on ollut päättämässä louhosluvasta, joka on myönnetty Göran Hagelberg Oy:lle. Yhtiö on siis vuokralaisena Svenska Småbrukilla, jossa on mukana kolmikko Fagerström, Wiklund ja Falck. Samat henkilöt liittyvät myös Mats Nylundille vaalirahaa myöntäneisiin tahoihin.
Joka kerta, kun rakennus- ja ympäristölautakunta on äänestänyt louhosluvista, Tammenmaan ääni on ratkaissut asian lupien hyväksymisen puolesta. Tämä on vahvistanut epäilyjä vaalirahan ja louhosluvan saamisen yhteydestä.
Koulutukseltaan Tammenmaa on juristi, ja päivätyönään hän työskentelee oikeusministeriössä.
Tammenmaa ei omien sanojensa mukaan tiennyt, että louhoshankkeeseen liittyy henkilöitä, jotka ovat olleet päättämässä myös vaalirahoituksesta.
Tammenmaa kutsuu Fagerströmiä, Wiklundia ja Falckia ”maanomistajan hallinnossa oleviksi henkilöiksi”.
He myös omistavat tätä yhtiötä. Tiesittekö?
”Okei, no hyvä.”
Tiesitkö yhteydestä?
”En tiennyt. Lupa on Hagelbergille. Sen tiesin, että maanomistaja on Svenska Småbruk och Egna Hem Ab.”
Hänen mukaansa kyseessä on pienen suomenruotsalaisen yhteisön ongelma: samat hallitusammattilaiset ovat monessa eri paikassa.
”Näissä säätiöissä on näitä hallitusammattilaisia, jotka ovat monissa suomenruotsalaisissa yhtiöissä. Mutta miehelläni ei ole mitään tekemistä Svenska Småbrukin kanssa. Näissä sattuu vain olemaan samat henkilöt, mutta en näe mitään kytköstä. Se on niin löyhä.”
Tammenmaa sanoo, että ei olisi jäävännyt itseään päätöksenteosta, vaikka olisi tiennyt ”löyhästä kytköksestä”.
”Ei olisi tullut mieleenkään. Se on niin kaukaa haettu.”
Oikeusoppineiden mukaan Tammenmaa ei ollut juridisesti esteellinen.
”Vaalirahoituksen julkisuus ja tutkiva journalismi tuovat tässä esiin kiintoisia henkilöyhteyksiä, jotka vielä ruotsinkielisellä puolella ovat henkilöiden määrästä johtuen tavallista kiinteämpiä”, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
”Esteellisyysperusteeksi tämä ei vielä kuitenkaan nähdäkseni riitä. Tältäkin kannalta näitä kuvioita on silti erittäin tärkeä arvioida.”
Mäenpään olettaa, että Svenska Småbruk och Egna Hem Ab ei saa suoraan etua louhintaluvasta. Hyöty tulee myöhemmin vuokratuloista, joita Hagelberg Oy maksaa Svenska Småbrukille. Vuokrasopimus on solmittu ennen poliittista päätöksentekoprosessia, jolloin esteellisyyttä ei lain mukaan synny.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen muistuttaa, että esteellisyysasiaan vaikuttaa se, miten läheinen ajallinen yhteys asioilla on. Vaalirahaa annettiin vuonna 2015. Luvat hankkeille annettiin rakennus- ja ympäristölautakunnassa seuraavana vuonna.
Hyvin tiukat säännökset johtaisivat päätöksenteon vaikeutumiseen.
Esteellisyydestä säädetään hallintolaissa. Julkisuudessa laista on puhuttu paljon, sillä esteellisyyttä on pohdittu muun muassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) Terrafamen pääomituksen ja hänen sukulaistensa kaivokselta saaman tilauksen yhteydessä.
Ovatko pykälät esteellisyydestä liian löysiä? Suomi on pieni maa, jossa päätöksenteko ja talouseliitti kytkeytyvät usein ja helposti yhteen. Onko lainkirjoittaja huomioinut tämän, jottei esteellisyystapauksia tulisi liikaa?
Turun yliopiston hallinto-oikeuden professorin Heikki Kullan mielestä laki on löysä ainakin siinä mielessä, että erilaiset ”harmaan alueen sivulenkit” jäävät helposti esteellisyysarvion ulottumattomiin.
Professori Matti Tolvasen mielestä esteellisyyssäännöstä laadittaessa on todennäköisesti huomioitu se, että hyvin tiukat säännökset johtaisivat päätöksenteon vaikeutumiseen.
”Ei olisi hyvä sekään, että talouselämää hyvin tuntevat henkilöt jäisivät jääviyssääntöjen takia kokonaan demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle”, Tolvanen puntaroi.
Tolvasen mielestä lainsäädäntö on tasapainossa. Samaa mieltä on professori Mäenpää.
”Esteellisyys ei pääsääntöisesti johda rikosvastuuseen vaan siihen, että päätös voidaan hallinto-oikeudessa kumota virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Näin asian pitääkin olla, ja vain räikeimmät esteellisyystapaukset tutkitaan rikoksina”, Tolvanen sanoo.
Kirkkonummella louhintaluvat ovat ärsyttäneet erityisesti lähialueen asukkaita – louhinta aiheuttaa väistämättä melua, tärinää ja pölyä. Kaikkiaan 89 täysi-ikäistä asukasta ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys ovat valittaneet Vaasan ja Helsingin hallinto-oikeuksiin asiasta.
Vaasan hallinto-oikeus teki asiasta välipäätöksen heinäkuussa 2016. Se kumosi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämän aloitusluvan ennen lupien lainvoimaiseksi tulemista. Pääkäsittely on kesken molemmissa hallinto-oikeuksissa.
Valitusten mukaan alueella on todettu merkittäviä luontoarvoja eikä asukkaiden toiveita ole otettu huomioon.
Kirkkonummen kunta on jo kertaalleen myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan vuonna 2012, mutta lupa kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Kirkkonummen lisäksi pääkaupunkiseudulla on useita louhoshankkeita, jotka ovat kestoltaan usein pitkiä ja riitaisia. Vääryyttä kokevat ihmiset valittavat hallinto-oikeuksiin hanakasti, sillä kukaan ei halua takapihalleen louhosta.