Lahden dopingskandaali vei penkkiurheilijat – Iivo, Sami ja Krista toivat heidät jälleen takaisin
Television MM-hiihtojen katsojamäärät puolittuivat 10 vuodessa.
Lahden MM-hiihdot vuonna 2001 oli skandaali suomalaiselle hiihdolle. Dopinguutiset saivat valtavan huomion. Silloinen Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä lausui rallienglannilla kuuluisan lauseen: ”I am really really very sorry for what has happened.”
Video: Sinivalkoinen valhe -dokumentin traileri, jossa on otteita Hiihtoliiton tiedotustilaisuudesta.
Todennäköisesti aika moni kuuli lauseen, sillä vuonna 2001 Lahden MM-hiihtoja seurasi enimmillään 1,6 miljoonaa tv-katsojaa.
Suomen Kuvalehti pyysi Yleltä tilastoja, joista käy ilmi selkeästi se, kuinka kova isku dopingskandaali oli suomalaiselle hiihdolle ja tv:n katsojamäärille.
Lahden skandaalin jälkeen hiihdon maailmanmestaruuksista hiihdettiin Italian Val di Fiemmessä vuonna 2003. Suomi ei saanut ainuttakaan hiihtomitalia. Mäkimiehet sentään voittivat Janne Ahosen johdolla joukkuemäen maailmanmestaruuden.
Television katsojaluvut laskivat, ja ”vain” 1,4 miljoonaa silmäparia seurasi enimmillään Italian MM-hiihtoja.
Katsojamäärien alamäki jatkui vuosina 2005 ja 2007, jolloin hiihtokisat keräsivät enimmillään television äärelle enää 860 000 katsojaa.
Pohjakosketus katsojamäärissä koettiin vuonna 2013, jolloin hiihdettiin jälleen Italian Val di Fiemmessä. Kisoja katsoi vaivaiset 740 000 tv-katsojaa. Hiihtokansa oli lähes hylännyt hiihdon, ja katsojamäärät olivat yli puolittuneet Lahden 2001 dopingskandaalin jälkeen.
Lahden 2001 tapahtumat eivät ole tietenkään ainut syy laskeviin television katsojamääriin. Vuosien varrella urheilun nettitarjonta on lisääntynyt ja suomalaisten heikko menestys hiihtoladuilla on vienyt osaltaan lajilta hohtoa.
Esimerkiksi vuonna 2013 Suomi sai vain yhden MM-pronssin naisten parisprintistä. Myös mäkihypyn ja yhdistetyn kestomenestys oli muuttunut kaihoisaksi muistoksi. Mitalitaulukossa Suomi oli vasta 14.
MM-hiihdot pidettiin vuonna 2015 Ruotsin Falunissa.
Miesten 50 kilometrin hiihtoa seurasi parhaimmillaan 1,1 miljoonaa katsojaa. Hiihdon kuninkuusmatka kerääkin tavallisesti eniten silmäpareja tv:n ääreen.
Suomi oli jälleen mitalitaulukon häntäpäässä. Katsojamäärissä hiihto oli kuitenkin palannut miljoonatasolle. Ehkä tämä enteili myös Suomen hiihtomaajoukkueen menestystä.
Tänä vuonna palattiin jälleen Lahteen. Kukaan ei halunnut muistella 16 vuoden takaisia Paavo M. Petäjän very sorry -kommentteja.
Tunnelma oli odottava ja jopa toiveikas. Suomi saikin viisi mitalia, ja Iivo Niskanen hiihti maailmanmestaruuden perinteisen 15 kilometrillä.
Eniten tv-katsojia kuitenkin kiinnostivat miesten ja naisten joukkuesprintit. Kisoja katsoi enimmillään 1,2 miljoonaa penkkiurheilijaa.
Hiihdon tv-tarjonta on vuosien varrella kokenut muutoksen, kun yleisöä on kosiskeltu sprinttihiihdolla. Sauvoja katkeaa, hiihtäjiä kaatuu kuin heinää ja draamaa riittää loppusuoran kirikamppailuissa.
Niin myös nyt.
Miesten parisprintti Lahdessa huipentui viimeiseen kaarteeseen, jossa Iivo Niskanen ja Norjan Emil Iversen kolaroivat ja Venäjän sekä Italian joukkueet pyyhälsivät ohi. Suomi sai lohtupronssin.
Lahden MM-hiihdot päättyivät 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kuninkuusmatkaan. Sitä seurasi parhaimmillaan 1,1 miljoonaa katsojaa. Matti Heikkinen voitti loppusuoran kirikamppailussa Norjan Martin Johnsrud Sundbyn, ja hiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä herätti tuuletuksellaan hilpeyttä tv-katsojissa.
Suomi oli kisojen mitalitaulukon viides. Penkkiurheilijat olivat palanneet sohvilleen.