Koulukuraattori Abdulkadir Isak: "Rahaa vastaanottokeskuksiin"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsinkiläinen koulukuraattori Abdulkadir Isak aloittaisi kunniaväkivallan ennaltaehkäisyn vastaanottokeskuksista.

Abdulkadir Isak

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina 27.2, että muslimityttöihin kohdistuva kunniaväkivalta on yleisempää kuin uskotaan. Työskentelet koulukuraattorina kolmessa itähelsinkiläisessä koulussa, joissa 25 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Oletko kohdannut kunniaväkivaltatapauksia?

“Vielä 1990-luvun lopulla vanhemmat eivät joskus halunneet, että keskustelen heidän tyttäriensä kanssa, koska olen mies. Minun piti selittää, mitä koulukuraattori tekee.”

“Jotkut tytöt eivät saa osallistua kouludiskoihin tai retkille, joissa ollaan yön yli. Joskus hyvin uskonnollisten maahanmuuttajaperheiden tyttöjen ei haluta osallistuvan liikuntatunneille. Heidän maassaan ei ole ollut välttämättä edes kouluja. Silloin olen kutsunut vanhemmat seuraamaan liikuntatuntia ja selittänyt, että se on hyväksi lapsen motoriikalle. Usein tyttö on saanut luvan osallistua.”

Tunnistatko kunniaväkivallan?

“Kyllä, vaikka se on vaikeaa. Väitän, että sen huomaa, jos lasta pahoinpidellään ja hänen elämäänsä rajoitetaan. Silloin lapsi on passiivinen, vetäytyvä, hermostunut ja säikky. Hän saattaa mennä kyyryyn pelkästä kädennostosta.”

Mikä olisi sinun ratkaisusi?

“Rahaa pitäisi ehdottomasti ohjata vastaanottokeskuksiin, jotta niissä voitaisiin järjestää kielikurssien lisäksi koulutusta, jossa maahanmuuttajat perehdytettäisiin Suomen lakiin, kulttuuriin, tapoihin, suomalaiseen lasten kasvatukseen ja koulujärjestelmään. Pitäisi olla eräänlaisia kulttuuritulkkeja – se olisi parasta ennaltaehkäisyä. Ja koulutus pitäisi ehdottomasti järjestää vastaanottokeskuksessa, jolloin maahanmuuttajat voivat keskenään myös keskustella asioista.”

“Joskus minä olen ollut ensimmäinen henkilö, joka on kertonut vanhemmille, että Suomessa ei muuten saa lyödä lasta. Maahanmuuttaja ei välttämättä tiedä, mikä on sallittua, ja kun he tulevat täysin erilaiseen kulttuuriin, he kieltävät varmuuden vuoksi kaiken. Oma kulttuuri on heille ainoa, jonka he tietävät. Esimerkiksi Somaliassa tytöt menevät naimisiin 15-vuotiaina.”

“Erityisesti sota-alueilta tuleville pakolaisille, myös lapsille, pitäisi järjestää mahdollisuus tavata psykiatri.”

Onko maahanmuuttajanuoren kotona kohtaama väkivalta loppunut, kun olet kertonut vanhemmille, että Suomessa lapsia ei saa lyödä?

“Useimmissa tapauksissa kyllä. Olen kutsunut koko perheen keskustelemaan asiasta. Se on ratkaisevaa. Yleensä tilanne ratkeaa jo siinä. Olen myös selittänyt, että jos tällainen toiminta jatkuu, minun on tehtävä rikosilmoitus. Joissakin tapauksissa ei kannata mennä ensimmäisenä poliisin luokse.”

Ministeriöt sysäävät vastuuta toisilleen, ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoi (HS 1.3.), että kunniaväkivallan kitkemisen pitäisi olla valtion tehtävä. Kenelle asia mielestäsi kuuluu?

“Raha tulisi valtiolta ja kunnat toteuttaisivat. Asuinpaikkakunta on ratkaiseva kaikessa muussakin, kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa.”

Mikä kunniaväkivalta?

Ihmisen fyysistä tai psyykkistä painostusta tilanteessa, jossa häntä epäillään yhteisön siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Seurauksena voivat olla pakkoavioliitot, naisten liikkumisen ja opiskelun rajoittaminen sekä tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset.

Äärimmäinen muoto ovat kunniamurhat. Surmaaja on aina miespuolinen lähisukulainen, uhri on lähes aina nainen ja surman syy on suvun julkisesti tahrattu kunnia.

Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole tehty ainuttakaan kunniamurhaa.

Kuva Kai Widell.