Kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärät romahtavat
Oulun lentoasema elokuussa 2012. Kuvat Matti Kainulainen / LK.
Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Kittilä ja Ivalo.
Nämä kuusi kenttää saattavat hyvinkin jäädä ainoina jäljelle siinä kotimaan lentoliikenteen pudotuspelissä, jonka matkustajamäärien romahdus on väistämättä sysäämässä liikkeelle. Tänä päivänä säännöllistä kotimaan reittiliikennettä harjoitetaan 21 lentokentälle eri puolilla Suomea.
Kauppakamarit, maakuntaliitot, kaupunginisät ja -äidit ja yrittäjät muistuttavat kuin yhdestä suusta, kuinka olennaisen tärkeä säännöllinen lentoyhteys on vientiyritysten kilpailukyvylle ja maakuntien taloudelle.
Samaa virttä on veisattu kymmeniä vuosia. Liikennetilastot näyttävät kuitenkin, ettei välttämättömäksi mainostetulle liikenteelle riitä käyttäjiä. Kotimaan matkustajamäärät ovat jo kymmenen vuotta junnanneet paikoillaan tai jopa laskeneet.
Vuonna 2012 kotimaassa lensi 5,4 miljoonaa matkustajaa eli melko sama määrä kuin kymmenen vuotta aiemminkin. Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana määrä kuitenkin romahti kokonaista 14,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Maan talous sukeltaa yhä syvemmälle, joten ihmeparannusta tuskin on odotettavissa näihinkään lukuihin.
Kenttäkohtainen kehitys on hurjaa luettavaa. Matkustajamäärät laskivat yli neljänneksellä vahvoilla maakuntakentillä Turussa, Porissa, Oulussa ja Jyväskylässä. Pohjanmaalla lentokyytiä suorastaan vieroksutaan. Vaasan kotimaan matkustajamäärä laski 15 prosenttia, Kruunupyyn eli Kokkola-Pietarsaaren 30 prosenttia. Puoliväkisin ja kunnallisilla subventioilla ylläpidetty liikenne Seinäjoelle loppui keväällä.
Jos kannattamattomia reittejä aletaan karsia, myös lentoasemat ovat uhattuina. Finavia maksaa laajan, 21 kentän verkostonsa kustannukset Helsinki-Vantaan voitoista. Toissa vuonna tuki nousi noin 22 miljoonaan euroon. Summa lienee nyt huomattavasti isompi.
”Alle 300 000 matkustajaa vuodessa on eräänlainen raja. Sitä vähäliikenteisemmät lentoasemat eivät ole kaupallisesti elinkelpoisia”, sanoo Finavian lentoasemaverkostosta, myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.
Kannattavuusrajaa voitaisiin tietenkin laskea tuottamalla lentoaseman palvelut nykyistä halvemmalla. Finaviassa tutkitaan muun muassa etätornia eli usean kentän liikenteen johtamista yhdellä lennonjohtajalla. Kenttien kunnallistaminen on yksi vaihtoehto, joka kuitenkin vaikuttaa Sundelinin mielestä hyvin hankalalta.
Viime vuonna 300 000 matkustajan rajan ylittivät maakuntakentistä vain Oulu, Tampere, Turku, Rovaniemi ja Vaasa. Rovaniemeä lukuun ottamatta niiden kaikkien matkustajamäärät romahtivat alkuvuodesta 2013.
Valtion roolia lentoliikenteessä pohtii parhaillaan verkkaiseen tahtiin liikenne- ja viestintäministeriön nimittämä strategiatyöryhmä. Työtä on tehty jo vuoden päivät ja valmista on luvassa vasta ensi vuoden lopulla.
Työryhmä arvioi muun muassa valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Se joutui uuteen valoon heinäkuussa, kun EU:n komissio julkisti uuden säädöksensä lentoasemien ja -liikenteen julkisesta tuesta.
Paperin peruslinjaus on selvä: lentoasemien ja lentoliikenteen tukemista halutaan rajoittaa entisestään. Käyttökustannusten subventointi on kielletty jo nyt. Valtion kokonaan omistama Finavia on tosin saanut tähän saakka maksaa omasta pussistaan maakuntakenttien käyttökustannukset, mutta tämänkin järjestelyn laillisuutta pohditaan EU:ssa yhä eikä tuen jatkamisesta ole mustaa valkoisella.
Uudet säännöt rajoittavat tiukasti myös ostoliikennettä eli veronmaksajien rahoittamia lentovuoroja. Suomessa niitä lennetään nykyisin Enontekiölle, Savonlinnaan ja Varkauteen.
Ilmailuala älähti uusista EU-rajoituksista. ”Eurooppa leikkaa omat siipensä”, sanoi lentoasemien yhteistyöjärjestö ACI. ”Rautatiet ovat aina saaneet valtavia tukia ja ne hyväksytään yleisesti. Missä ovat tasapuoliset kilpailumahdollisuudet”, parahti Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistys ERA. Julkinen tuki rautateille nousee sen mukaan EU:ssa vuosittain 32 miljardiin euroon.
Rutiköyhää valtiota on siis turha odottaa Suomen kotimaan lentoliikenteen ja -kenttien pelastajaksi. Jäljelle jäävät Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Kittilä ja Ivalo. Miksi kaksi viimemainittua, vaikka Kittilän kautta lensi viime vuonna 263 427 ja Ivalon vain 145 555 matkustajaa?
No siksi, että Lapin massiiviset matkailuinvestoinnit ovat tuhoon tuomittuja ilman lentoyhteyksiä. Jonkun on jollakin tavalla pakko ne järjestää.
Flybe on riskitekijä
Raskaasti tappiollinen brittiyhtiö karsii kannattamattomia vuoroja – pian ehkä myös Suomessa.
Suomen kotimaan lentoliikenteen tulevaisuus on vahvasti brittiläisen pörssinoteeratun lentoyhtiön Flyben varassa. Sen ja Finnairin yhteisyritys Flybe Finland lentää valtaosan maakuntakenttien kehnosti kannattavista ja monien asiakkaiden mielestä myös kehnosti hoidetuista lennoista. Etenkin aikataulut ovat jatkuva valitusten aihe.
Flyben matkustajakone Helsinki-Vantaalla toukokuussa 2012.
Flybe on yhtiössä enemmistöomistaja 60 prosentin osuudella. Emoyhtiö kertoo suomalaistyttären tappion ennen veroja nousseen viime tilivuonna 6,5 miljoonaan puntaan eli 7,5 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin tulos tosin oli vielä huonompi. Flybe Finlandin koneet lentävät lähes tyhjinä, sillä vain 41,8 prosenttia paikoista pystyttiin myymään. Finnair sen sijaan pystyi alkuvuodesta myymään yli 60 prosenttia jäljellä olevien kotimaan lentojensa paikoista.
Kaukaisen Suomen tappiot pystyttäisiin ehkä sulattamaan, jos emoyhtiö pärjäisi hyvin. Flybe on kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Sen tulos ennen veroja painui rajusta säästökuurista huolimatta viime vuonna yli 47 miljoonaa euroa tappiolle. Alijäämä yli kuusinkertaistui edellisestä vuodesta.
Flybe listattiin Lontoon pörssiin joulukuussa 2010 eli puolisen vuotta ennen kuin se osti suomalaisen Finncomm-lentoyhtiön ja muodosti yhteisyrityksen Finnairin kanssa. Listausajan osakekurssista on jäljellä enää kuudesosa. Kallis polttoaine, Britannian lentomatkustajilta perittävä vero ja maan jatkuvat talousvaikeudet ovat tehneet tuhoisaa jälkeä.
Omistajien mitta täyttyi heinäkuussa. Yhtiön perustaja, pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Jim French sai väistyä. Hän jäi johtamaan hallitusta, mutta uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin halpalentoyhtiö easyJetissä kannuksensa ansainnut Saad Hammad.
Häneltä odotetaan tiukkaa kulukuuria, johon väistämättä kuuluu myös luopuminen kannattamattomista reiteistä. Sellaisia eikä juuri muita kuin sellaisia löytyy myös suomalaisen tytäryhtiön tontilta. Jos Flybe niiltä vetäytyy, korvaajia on todella vaikea löytää.