Talouskasvua tärkeämpää

Mitä talouskasvulla ja innovaatioilla tehdään, jos ajaudumme toistuvasti umpikujiin ymmärtämättömyyden vuoksi, kysyy Pirjo Hiidenmaa.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Pirjo Hiidenmaa
Kirjoittaja on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa.

Vuosituhannen alussa Suomen yliopistojen humanististen tiedekuntien kieliaineisiin tuli vuosittain noin 2 000 uutta opiskelijaa. He valmistuivat opettajiksi, kääntäjiksi, tutkijoiksi tai erilaisiksi asiantuntijoiksi mediaan, hallintoon, yrityksiin ja järjestöihin.

Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin kieliaineissa aloittaa noin 1 300 opiskelijaa. Opiskelupaikkojen vähennys on melkoinen, liki kolmannes.

Kuinka tässä näin on käynyt? Globaali maailma on entistä pienempi, ja maailman kulttuurien ja kielten moninaisuus tulee näkyviin yhä selkeämmin. Toisaalta yliopistojen kielten ohjelmiin on pulaa hakijoista, ja joidenkin eurooppalaistenkin kielten opinnot täytyy aloittaa alkeista, kun kielitaitoa ei ole saatu peruskoulussa ja lukiossa.

Lukiolaisten kielihaluja kaventaa tarve varmistella tulevaisuutta pitkän matematiikan opinnoilla. Matematiikan rooli kaikkien porttien avaajana on kuitenkin vain muutaman vuoden takainen. Kouluissa saatava kielitaito on kaventunut jo kauan.