Kittilä-ruletissa seuraavaksi: Päättäjiä odottaa kiperä tilanne – kunta voi joutua uuteen hullunmyllyyn

Uutisanalyysi: Jos kunnanhallitus ei suostu harjoittamaan laillisuusvalvontaa, oikeuskäytäntömme joutuu taas Kittilä-testiin.

Kittilä
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kittilän päättäjien enemmistö ajoi vt. kunnanjohtajan valinnallaan kunnan sellaiseen syöveriin, että jälkiseuraamuksia eivät pysty varmuudella ennakoimaan enää oikeusoppineetkaan.

Kunnanhallituksen jäsenet joutuvat tiistaina 9. toukokuuta päättäjäuransa vakavimman paikan eteen. Kunnanhallituksen tulisi ottaa todesta velvollisuutensa harjoittaa laillisuusvalvontaa arvioidessaan kunnanvaltuuston päätöksien täytäntöönpanoa.

Hallintojohtaja Esa Mäkinen on tuonut kunnanhallituksen esityslistalle käsiteltäväksi vt. kunnanjohtajan valintaan liittyvän laillisuusvalvonnan.

Kunnanhallitus tietää, että lehtori Timo Kurulan (kesk) valinta vt. kunnanjohtajaksi ei sujunut Suomen lakien mukaisesti. Kurula on ehtinyt aloittaa jo tehtävässään, vaikka kunnanhallitus ei ole pannut vielä valtuuston päätöstä täytäntöön.

Suomen Kuvalehti pyysi viittä kunta-, hallinto- ja rikoslainsäädännön asiantuntijaa taustoittamaan Kittilän päätöksenteon tilannetta. Jokainen arvioi kunnan nykyisen tilanteen ainutlaatuiseksi. Heidän mukaansa näin laeista piittaamatonta päätöksentekoa ei ole ennen nähty.

”Jos kunnanhallitus ei noudata virkavelvollisuuttaan harjoittaa tässä asiassa laillisuusvalvontaa, se on tahallinen ja vakava teko”, sanoo yksi oikeusoppineista.

Kittilässä päättäjien enemmistö on vakuuttanut päätöksenteon sujuvan normaalisti.

Kurula antoi Kuntalehdelle 2. toukokuuta valintansa jälkeen haastattelun, jossa hän iloitsi uudesta pestistään ja totesi, että ”muun muassa päätösten laillisuusvalvontaan on tässä tilanteessa kiinnitettävä erityistä huomiota”.

Kunnanhallituksen puheenjohtajalla Pekka Rajalalla (kesk) ja kahdeksalla muulla kunnanhallituksen jäsenellä on 9. toukokuuta edessään iso päätös: jatketaanko Kittilän lain hengessä – vai palataanko Suomen lakien piiriin.

 

Lähiviikkoina Pekka Rajala on paljon vartijana.

Hän on aiemmin julkisuudessa sanonut, ettei ole epäiltynä Kittilän päätöksentekoa koskevassa virkarikostutkinnassa.

Jos kunnanhallitus tietoisesti antaisi ilmeisen lainvastaisen päätöksen vt. kunnanjohtajan valinnasta pysyä voimassa, oikeusoppineiden mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Rajala ottaisi ison henkilökohtaisen riskin.

Hallintojohtaja Esa Mäkinen esittää kunnanhallitukselle, että koska päätös vt. kunnanjohtajan valinnasta on tapahtunut lainvastaisesti, kunnanhallitus ei panisi kunnanvaltuuston päätöstä täytäntöön vaan veisi asian uudelleen valtuustoon, jonka tulee palauttaa asia kunnanhallituksen valmisteltavaksi asianmukaisesti.

Tämä tarkoittaisi, että Kittilän kunnanvirastolla jo kuntaa johtava Timo Kurula joutuisi pakkaaman kimpsunsa ja kampsunsa – ja joutuisi jättämään vt. kunnanjohtajan tehtävät välittömästi, koska hänen ei olisi pitänyt aloittaakaan tehtävässä ennen kuin kunnanhallitus panee päätöksen täytäntöön.

Oman lisänsä tähän soppaan tuo se, että Kurula on edelleen kunnanvaltuuston jäsen, vaikka hän toimii jo vt. kunnanjohtajana. Kurulan ero valtuuston jäsenyydestä on tulossa päätettäväksi toukokuun kunnanvaltuustoon.

Tosiasiassa Kurulan olisi pitänyt hakea eroa välittömästi valtuuston päätöksen jälkeen – valtuusto olisi voinut pitää kokoustauon, jonka aikana kunnanhallitus olisi käsitellyt Kurulan eronpyynnön – ja sen jälkeen valtuusto olisi jatkanut kokoustaan myöntäen hänelle eron.

Nyt Kittilää johtaa vt. kunnanjohtaja, jonka valinta on vailla kunnanhallituksen täytäntöönpanoa, joka on edelleen kunnanvaltuuston jäsen ja epäiltynä laajassa virkarikostutkinnassa omaa kuntaansa kohtaan.

”Ei kukaan asiantuntija ole voinut kuvitella tällaista tilannetta.”

Ihme on, ellei kukaan kilpahakijoista tai Kittilän kunnan asukkaista valita kunnanvaltuuston päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Ja jos joku valittaa, pyörähtää käyntiin ennennäkemätön kittiläläinen ruletti.

Suomen Kuvalehden kuulemat oikeusoppineet sanovat, että on selvää, että kunnanvaltuuston päätös vt. kunnanjohtajan valinnasta kumotaan hallinto-oikeudessa lainvastaisesti syntyneenä. Valintapäätöksessä ja siihen liittyvässä valmistelussa rikottiin tasa-arvo-, kunta- ja hallintolakeja.

Mutta edessä voi olla vieläkin hurjempi prosessi: on riski, että kunnanhallituksen päätökset kumoutuisivat hallinto-oikeudessa, jos joku valittaisi niistä vedoten lainvastaisesti valittuun esittelijään – edellyttäen, että myös Kurulan valinnasta valitettaisiin.

Kuntalainoppineet sanovat, että ennakkotapausta tällaisesta ei ole.

On tapauksia, joissa kuntapäättäjä on hallintotuomioistuimissa todettu vaalikelvottomaksi ja hän on menettänyt mandaattinsa kunnan toimielimissä. Silti päätökset, joihin hän on vaalikelvottomana ehtinyt osallistua, eivät ole kumoutuneet lainvastaisina.

Nyt tilanne voisi olla toinen.

Jos kunnanhallitus päättää panna kunnanvaltuuston päätöksen Kurulan valinnasta täytäntöön päätöksen ilmeisestä lainvastaisuudesta huolimatta, kyse ei ole enää tahattomasta muotovirheestä vaan tahallisesta päätöksestä pitää kunnanhallituksen esittelytehtävä Kurulan käsissä. Tässä päätöksessä käytettäisiin päättäjille annettua harkintavaltaa väärin.

SK:n haastattelemat oikeusoppineet sanovat, että kukaan ei osaa ennakoida, miten hallintotuomioistuimet ratkaisisivat mahdolliset valitukset päätöksistä, joita Kurula on ollut esittelemässä.

”Tuskin hallinto-oikeustuomaritkaan osaavat vielä tässä vaiheessa arvioida asiaa. Ei kukaan kunta- ja hallintolainsäädännön asiantuntija ole voinut kuvitella tällaista tilannetta, johon Kittilä on itsensä ajanut”, yksi oikeusoppineista sanoo.

 

Kittiläläinen ruletti pyörisi käytännössä seuraavalla tavalla:

  • Kun kunnanhallitus olisi päättänyt kokouksessaan esityslistan mukaiset asiat, pöytäkirjan tultua julki Kittilän kunnan asukas vaatisi ensin kunnanhallitusta oikaisemaan tilanteen lainvastaisesta esittelystä.
  • Jos kunnanhallitus ei ryhtyisi asianmukaisiin toimiin, kuntalainen valittaisi – niin halutessaan – vaikkapa kaikista kyseisen kokouksen päätöksistä hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että esittelijänä on toiminut lainvastaisesti valittu henkilö ja kunnanhallituksen päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä.
  • Tätä rulettia kunnassa voitaisiin jatkaa kokous kokoukselta niin kauan kunnes hallintotuomioistuimet ratkaisisivat vt. kunnanjohtajavalinnan laillisuuden.
  • Kun Timo Kurulan valinta on tapahtunut ilmeisen lainvastaisesti, sen jälkeen hallintotuomioistuimet joutuisivat arvioimaan, onko lainvastaisesti esittelijänä toiminut vt. kunnanjohtaja aiheuttanut esittelyllään sen, että kunnanhallituksen päätökset ovat syntyneet ”virheellisessä järjestyksessä” ja olisivat lainvastaisia.

Oikeusoppineiden mukaan Kittilästä muodostuisi ennakkotapaus.

”Jos kunnanhallitus pitää tahallisesti esittelijänään lainvastaisesti valittua vt. kunnanjohtajaa eikä suostu harjoittamaan laillisuusvalvontaa, olisi aika vaikeaa kuvitella, että hallintotuomioistuimet eivät näkisi ongelmaa päätöksenteon laillisuudessa”, yksi lainoppineista sanoo.

”Jos lainvastaisesti toimineen esittelijän esitykset katsottaisiin ongelmattomiksi, olisi se hyvin erikoinen viesti kunnille siitä, että esittelijänä voi toimia kuka hyvänsä – ja vieläpä lainvastaisesti valittunakin, eikä se vaikuttaisi päätösten laillisuuteen”, pohtii kokenut lakiasiantuntija.

Apua Lex Kittilästä?

Kunnanhallituksen ja -valtuuston päättäjien enemmistö sössi käytännössä kaiken, mikä Kittilän vt. kunnanjohtajan valinnassa voidaan sössiä.

Kunnanhallitus väisti virkavelvollisuutensa esitellä asia kunnanvaltuustolle. Valtuusto joutui äänestämään kaikista ehdokkaista ”sokkona” ilman asiallista pohjaesitystä, ilman laadittua hakijayhdistelmää ja ansiovertailua, jollaista tasa-arvolaki ja valintapäätöksen perusteleminenkin edellyttävät.

Jos kunnanhallitus kuvitteli voivansa luopua ansiovertailun tekemisestä jättämällä esittämättä ketään hakijoista vt. kunnanjohtajaksi, se erehtyi pahasti.

Kun sokkoäänestyksen tuloksena vt. kunnanjohtajaksi valittiin keskusrikospoliisin Kittilän päätöksentekoa koskevassa laajassa tutkintavyyhdissä keskeisesti epäiltynä oleva Kurula – ja kaiken lisäksi kunnanhallituksessa sekä -valtuustossa on samassa tutkinnassa epäiltyinä olevia – lopputulos ei näytä hyvältä.

Kurula on epäiltynä ainakin törkeän petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäytöstä Kittilän kuntaa kohtaan. Osa tutkintaan liittyvistä tapauksista on jo Oulun syyttäjänviraston syyteharkinnassa.

Kittilän päätöksenteko on ollut syvässä kriisissä ja laittomuuksien kierteessä joulukuusta 2013 lähtien. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2016 niin sanotun Lex Kittilän. Se mahdollistaa valtiolle puuttumiskeinot tilanteessa, jossa mikä tahansa kunta on ajautunut virkarikostutkinnan vuoksi syvään hallinnolliseen kriisiin.

Jos Kittilän kuntapäättäjät jatkavat Kittilän lain hengessä piittaamatta Suomen laeista, valtiovarainministeriön kuntaosastolla on viime kädessä keinot asettaa selvittäjä, joka voi ääritapauksessa esittää virkarikostutkinnassa olevien luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan.

Valtiovarainministeriö voi päättää pidättämisestä sen jälkeen, jos kunnanvaltuusto ei suostu sitä tekemään.