Kirkolliskokous siirtyy – Repivä avioliittoriita jatkuu, nyt muutosta yritetään uudella konstilla
Aloitteen tekijät pyrkivät sivuuttamaan opillisen kysymyksen kirkon avioliittokäsityksestä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen oli määrä kokoontua kevätistuntokaudelle toukokuun alussa. Kokous on kuitenkin päätetty siirtää elokuulle pandemiatilanteen takia. Käsittelyyn on tulossa jälleen aloite samaa sukupuolta vihkimisestä.
Arkkipiispa Tapio Luoman johtaman kirkolliskokouksen puhemiesneuvosto antoi kirkkohallitukselle lausunnon, jonka mukaan kirkolliskokous tulisi siirtää alkamaan 3. elokuuta.
Lopullisen päätöksen nelipäiväisen kokouksen ajankohdasta tekee kirkkohallituksen täysistunto keskiviikkona 7. huhtikuuta. Myös sen puheenjohtaja on arkkipiispa Luoma. Kirkolliskokouksen siirtymistä pidetään käytännössä varmana.
”Rokotusohjelma on edennyt Suomessa hitaasti. Tällä hetkellä emme voi taata sitä, että kirkolliskokous voidaan toukokuussa järjestää Turussa turvallisesti. Puhemiesneuvosto päätyi esittämään vuoden 2021 ensimmäisen istuntokauden siirtämistä elokuulle.”, sanoo kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja Seija Kuikka.
Kirkolliskokouksen keski-ikä on 55 vuotta ja osa edustajista on yli 70-vuotiaita.
Talvella hyväksytty kirkkolain muutos mahdollisti sähköiset kokoukset seurakunnissa, mutta kirkolliskokouksen järjestäminen etäyhteyksin ei kirkkolain mukaan ole mahdollista.
”Valiokunnat ovat pitäneet sähköisiä kokouksia. Kirkolliskokoukselle se ei vielä ole mahdollista. Toivon tämänkin tulevaisuudessa onnistuvan. Nyt kirkolliskokouksella ei kuitenkaan ole esimerkiksi sähköistä äänestysjärjestelmää.”
Myös kevään 2020 kirkolliskokous siirrettiin elokuulle pandemian takia. Esillä on ollut myös mahdollisuus jättää yksi istuntokausi pitämättä. Tätä ei kuitenkaan pidetty mahdollisena.
”Asioita on niin paljon, että vuoden 2021 ensimmäistä istuntokautta ei voi jättää pitämättä. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi kirkolliskokouksella on liuta käsittelyä odottavia aloitteita. Ratkaisua odottaa mm. samaa sukupuolta olevien vihkimismahdollisuus kirkossa.
Kirkolliskokous tulee siis jatkamaan jo vuosia kestänyttä avioliittokeskustelua.
Kirkon käsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Kirkolliskokous hylkäsi vuonna 2018 aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta, mutta antoi piispoille tehtäväksi selvittää vaihtoehtoja avioliittoerimielisyyden ratkaisemiseksi.
Selvitettyään asiaa kaksi vuotta piispainkokous antoi elokuussa 2020 kirkolliskokoukselle kirjeen, jossa kerrottiin erimielisyyden avioliitosta jakavan myös piispakuntaa.
Piispainkokous esitteli kuusi erilaista mallia siihen, miten kirkko voisi suhtautua kolme vuotta aiemmin tehtyyn avioliittolain muutokseen, mutta ei asettunut näistä yhdenkään kannalle.
Yksimielisiä piispat olivat siitä, että ”kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja avioliitosta on aidosti moniulotteinen asia teologisesti ja inhimillisesti”.
Koska piispakunta ei kahdessa vuodessa kyennyt tekemään ratkaisuehdotusta, on kirkolliskokoukselle nyt jätetty aloite, joka velvoittaisi piispoja jatkamaan ratkaisuyrityksiä.
Aiempi yritys ulottaa kirkkovihkiminen samaa sukupuolta oleviin kaatui kirkolliskokouksessa äänin 59–46. Sen jälkeen valittua uutta kirkolliskokousta pidetään edellistä liberaalimpana.
Kirkon opin ja kirkkokäsikirjan muuttaminen tai uuden kirkollisen toimituksen luominen edellyttäisi kirkolliskokouksessa kuitenkin kolmen neljäsosan enemmistöä.
Käytännössä avioliittoasiassa sen saavuttaminen tässäkin kirkolliskokouksessa on mahdotonta. Sen sijaan yksinkertaisen enemmistön arvioidaan jo hyväksyvän samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen.
Tämänkertainen avioliittoaloite eroaa edellisestä siten, että nyt aloitteessa ohitetaan kokonaan opillinen kysymys kirkon avioliittokäsityksestä.
Liberaalien kirkolliskokousedustajien tekemän aloitteen mukaan piispojen tulisi vain suoraviivaisesti valmistella esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta.
Aloitteen muotoilu yrittää kiertää näin kirkolliskokouksen tiukan määräenemmistösäännön.
Kun kirkko hyväksyi vuonna 2010 rukouksen parisuhteensa rekisteröineiden ”kanssa ja puolesta”, päätös syntyi tuolloin yksinkertaisella enemmistöllä.
Kyse oli ohjeesta papin käytännön työhön, ei kirkon opin muuttamisesta tai uudesta kirkollisesta toimituksesta.
Suomen Kuvalehti kysyi piispoilta, voitaisiinko määräenemmistövaatimus myös tällä kertaa ohittaa.
Arkkipiispa Tapio Luoma kertoo viestissään vastaavansa kysymykseen kaikkien piispojen puolesta.
Luoma ei sulje pois mahdollisuutta, että ohje samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta käsiteltäisiin kirkolliskokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä.
Luoma korostaa, että aloitteessa on jätetty piispojen päätettäväksi, missä muodossa piispat esityksensä kirkolliskokoukselle antaisivat. Ohje on vain yksi vaihtoehto.
”Määräenemmistövaatimukseen on kuitenkin mahdollista ottaa kantaa vasta siinä vaiheessa, kun on selvillä, minkälainen mahdollinen piispainkokouksen esitys on sisällöltään.”
”Jos tällainen toimeksianto annettaisiin eteenpäin piispainkokoukselle, niin siinä vaiheessa, kun se palaa takaisin kirkolliskokoukselle käsiteltäväksi, varmasti käytäisiin keskustelua määräenemmistövaatimuksesta.”
Käytännössä piispainkokouksen esitys kirkolliskokoukselle tulisi käsittelyyn aikaisintaan marraskuussa vuonna 2022.
Mikäli aloite menisi läpi, piispainkokous tekisi sen mukaisen esityksen ja kirkolliskokous tämän hyväksyisi, kirkolle muodostuisi ajan myötä käytännössä uusi avioliittokanta.
Kirkolliskokous järjestettäneen viimevuotiseen tapaan yleisöltä suljettuna. Turun kristilliselle opistolle pääsevät vain kirkolliskokousedustajat ja kokouksen kannalta välttämättömät työntekijät. Kokousta voi aiempien vuosien tapaan seurata verkossa.