Keskusta anelee vaalirahaa: Kutsuillallisen hinta 1 450 euroa – Sipilä kertoo Suomen tulevaisuudesta
Demarit käyttävät kuntavaaleissa eniten rahaa, vasemmistoliitto vähiten.
Pääministeripuolue keskusta kerää vaalirahaa kutsumalla keskustamyönteisiä ihmisiä, yrityksiä tai yhteisöjä Pörssiklubille Helsinkiin 28. maaliskuuta.
Tarjolla on kolmen ruokalajin illallinen ja yllätysesiintyjä.
Puoluesihteeri Jouni Ovaska uskoo ja toivoo, että kutsuillalliselle saapuu noin 40 vierasta. Se tarkoittaisi noin 60 000 euron pottia vaalikassaan, sillä yksi illalliskortti maksaa 1 450 euroa.
Keskustan varainkeräystilaisuus on nimetty ”Suomi kuntoon” -illallistilaisuudeksi, ja luonnollisesti tilaisuudessa keskustellaan Suomen tulevaisuudesta.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ja elinkeinoministeri Mika Lintilä astuvat puhujapönttöön ja käyttävät ”vapaamuotoiset” puheenvuorot vieraiden iloksi. Tilaisuudessa on läsnä koko puolue-eliitti.
Puoluesihteeri Ovaskan mukaan keskustan täytyy pystyä lisäämään omaa varainhankintaa, koska edessä ovat useat vaalit, joihin luonnollisesti panostetaan.
Kuntavaalien kokonaisbudjetti keskustalla on noin 400 000 euroa. Hieman yllättäen se on kuitenkin vasta neljänneksi eniten, kun tarkastellaan kaikkien puolueiden vaalibudjetteja.
Käytännössä suomalaiset veronmaksajat maksavat eduskuntapuolueiden kuntavaalikampanjat.
Suomen Kuvalehti kysyi eduskuntapuolueilta, miten ne rahoittavat kuntavaalikampanjansa ja millä summalla.
Vastauksista käy ilmi, että puolueet rahoittavat vaalit pääosin puoluetuella, jota Sipilän hallituksen päätöksellä jaettiin vuonna 2016 noin 30 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin kolme miljoonaa käytetään puolueiden kuntavaalikampanjointiin.
Eniten rahaa kuntavaaleissa käyttää demarit, noin 600 000 euroa. Hallintopäällikkö Ville Wallinin mukaan puolue aikoo myös kerätä jäseniltään ylimääräisen jäsenmaksun kunta-, presidentin- sekä mahdollisten maakuntavaalien kulujen kattamiseksi.
”Mahdollisesti järjestetään myös maksullinen seminaari. Loput katetaan puoluetuella”, Wallin sanoo vaalien rahoituksesta.
Myös vihreät panostaa kuntavaaleihin enemmän kuin keskusta, vaikka puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan vihreillä ei ole taustalla rikkaita rahoittajia, kummisetiä, yrityksiä tai säätiöitä.
”Vaalikampanjoissa merkittävässä roolissa ovat mikrolahjoitukset. Yksittäisten kansalaisten pienistä lahjoituksista muodostuu pieninä puroina yhdessä iso virta”, Miettinen kertoo vihreiden varainkeruusta.
Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vihreät sai ”mikrolahjoituksina” lähes 300 000 euroa. Summa kohdistui suoraan vihreiden ehdokkaille.
”Näissä kuntavaaleissa pienistä lahjoitussumista on kertynyt jo tähän mennessä yli 100 000 euroa vihreille ehdokkaille”, Miettinen sanoo.
Puoluetasolla vihreiden budjetti kuntavaaleihin on 450 000 euroa.
Perussuomalaiset panostaa 500 000 euroa. Puoluetoimistolta kerrotaan SK:lle, että kuntavaalit rahoitetaan kokonaan puoluetuella ja varainkeruu jätetään ehdokkaiden omaan harkintaan.
Kokoomuksen vaalibudjetti on samansuuruinen kuin keskustan, noin 400 000 euroa. Ehdokkaat saavat puoluesihteeri Janne Pesosen mukaan lahjoituksia. Piirijärjestöt sekä paikallisyhdistykset voivat ja tekevätkin varainkeruuta.
”Mutta puolueella varainkeruuta ei ole”, Pesonen sanoo.
Ruotsalainen kansanpuolueen vaalibudjetti on 350 000 euroa, ja perussuomalaisten tavoin rahat otetaan puoluetuesta. Yksittäiset ehdokkaat saavat myös suoraa vaalitukea.
”Muutamilla ehdokkailla on ollut omia varainkeruuseminaareja, mutta tämähän ei kuulu puolueen vaalibudjettiin”, sanoo Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.
Kaikkein pienimmällä rahasummalla vaaleja käy vasemmistoliitto, jonka vaalikassan koko on 100 000 euroa.
Puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoo, että jäsenistö tukee suoraan myös ehdokkaita ja muutamat piirijärjestöt keräävät tai voivat kerätä ylimääräisen jäsenmaksun vaalien kulujen kattamiseksi.
”Kannattajilta ja jäsenistöltä tulee ehkä varainkeruu kautta noin 50 000 euroa”, Leppänen arvioi.
Toiseksi pienin budjetti on kristillisdemokraateilla, noin 140 000 euroa. Ja vaalit rahoitetaan puoluetuella, jota puolue sai viime vuonna noin 740 000 euroa.
Eniten puoluetukea sai vuonna 2016 keskusta, noin 7,3 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset saivat 5,6 miljoonaa, kokoomus 5,5 miljoonaa, Sdp 5 miljoonaa, vihreät 2,2 miljoonaa, vasemmistoliitto 1,8 miljoonaa ja Rkp 1,3 miljoonaa euroa.
Näistä tukisummista puolueet käyttävät yhteensä kuntavaaleihin noin 10 prosenttia.