Kaupunkikuvia: Töölönlahti muuttuu - 15 jalkapallokentän kokoinen puisto

arkkitehtuuri
Teksti
Kirsi Kallio

Kaupunkikuvia-sarjassa perehdytään kolmeen muuttuvaan alueeseen Helsingissä. Tuleeko Töölönlahdesta urbaani lähiö kaupungin keskustan sisään?

Töölönlahti. Kuvat Kirsi Kallio.

Kaupungin vilkkaimman virkistysalueen, Töölönlahden rantatietä kävelee moni tyytyväinen työmatkalainen.

Rantaa pitkin kulkiessa tuntuu vaikealta kuvitella, millainen alue olisi, jos se olisi toteutettu arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelmien mukaan.

Vuoden 1918 Suur-Helsingin yleiskaavaehdotuksessa Saarinen oli sijoittanut ”Kuninkaan puistotien” kulkemaan lahden keskeltä. Leveää puistotietä pitkin olisi päässyt Pasilaan, uuden rautatieaseman luo. Itse lahti olisi täytetty.

Nyt Töölönlahden rannat ovat luonnontilassa.

”Useimmat keskustan rannat on käsitelty”, sanoo kaupunkisuunnitteluviraston keskustaprojektin päällikkö, arkkitehti Ilpo Forssén. ”Töölönlahden rantaa on sitä vastoin haluttu varjella.”

Intendentti Marja Sakari kävelee päivittäin Töölönlahtea pitkin työpaikalleen Kiasmaan. Maisema on rakas, tuttu jo lapsuudesta. Nykyäänkin treffit ystävien kanssa sovitaan Töölönlahdelle, jossa voi liikkua ja jutella ja joka on sijainniltaan keskeisellä paikalla.

”Töölönlahti on keskustan henkireikä”, sanoo Sakari. Hän on palannut hiljattain Pariisista ja kertoo ikävöineensä juuri Helsingin villiä luontoa.

”On hienoa, että Töölönlahden luonto on näin hyvin säilynyt. Sitä pitää suojella jatkossakin.”

Harva tulee ajatelleeksi, että Töölönlahdella olisi erityistä luontoarvoa. Kaupungin paraatipaikan historiasta ja arkkitehtuurista sen sijaan on käyty intohimoista keskustelua.

Töölönlahden rannat ovat luonnontilassa.

Monitoimimaisemia

Hissi vie viidenteen. Vielä keskeneräisen Alma-talon yläkerroksista avautuu komea näköala yli Töölönlahden.

Maisemasta erottuu puhtaanvalkoinen Oopperatalo sekä rakennustyömaaparakkien takan oleva Finlandia-talo. Puut loistavat väreissään. Itään, junaradan ylle, avautuu Hakaniemen siluetti, jossa Kallion kirkko ja Paavalin kirkko piirtyvät taivaanrantaan.

Lähikorttelit ovat vielä rakennustyömaan peitossa, mutta aikanaan talot asettuvat osaksi Finlandia-puistoa, jonka on tarkoitus valmistua lähivuosina.

”Täällä on kansainvälinen tunnelma”, kertoo Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen, kun ulkomaalaisia rakennustyömiehiä kulkee ohi. Suuri osa heistä on kotoisin Virosta ja Venäjältä, mutta tulokkaita on myös kauempaa.

Etera rakennuttaa uusia asuintaloja ja toimistotiloja Helsingin arvokkaimmalle paikalle, Töölönlahden eteläisiin kortteleihin. Myös UPM rakentaa omaa pääkonttoria naapuriin, Alvar Aallon kadulle.

Alma-talon viidenteen rakennetaan avaraa monitoimitilaa, jota ei rajoiteta yksittäisillä huoneilla. Ainoastaan neuvottelutilat tehdään erillisiksi tiloikseen.

”Alma valmistuu tänä vuonna, KPMG sekä Ernst & Young vuonna 2014”, kertoo Keinänen.

Moni saattaa vierastaa bisnesmaailman näkyvää sijaintia Suomen kansallismaisemaksi miellettyyn paikkaan – etenkin, kun rakennukset peittävät näkyvyyttä Mannerheimintieltä Töölönlahden yli Kallioon.

Eteran talot toteuttavat vuoden 2002 asemakaavaa. Kuinka uudet rakennukset istuvat Töölönlahden henkeen? Alueen rakentaminen on herättänyt voimakkaita tunteita. Esimerkiksi makasiinien purku aiheutti aikoinaan kiivaan reaktion.

”Kun VR:n makasiineista, ’Tsaarin talleista’ päätettiin luopua, samalla luovuttiin historiallisesta maisemasta, johon museot ja muut historiaan viittaavat nähtävyydet olisivat sopineet Rautatieaseman hengessä. Liike-elämän keskus asuinalueineen on hyvä vaihtoehto, koska alueesta ei enää voi tehdä museaalista”, kertoo Marja Sakari.

”VR:n vanhasta ratapihasta suunniteltiin vielä 1950-1960-luvuilla suurta liikenneväylien risteysaluetta”, kertoo Forssén.

Marja Sakarin mielestä on hyvä, että vanha joutomaa käytetään hyödyllisesti. Töölönlahtea rakentamalla ja tilaa täyttämällä hahmottuu samalla myös alueen laajuus.

Töölönlahden eteläpuoleinen puistoalue on silmämääräistä vaikutelmaa suurempi. 10,6 hehtaarin alueeseen mahtuisi lähes 15 jalkapallokenttää.

Etera rakennuttaa uusia asuintaloja ja toimistotiloja Töölönlahden eteläisiin kortteleihin.

Monumenttien keskittymä

Töölönlahtea koskevia suunnitelmia on lukuisia. Niistä tunnetuin, Alvar Aallon 1960-luvulla aloittama keskustasuunnitelma, ei koskaan toteutunut. Siitä jäi jäljelle ainoastaan Finlandia-talo, joka valmistui 1971.

Aalto vapautti Töölönlahden täyttämisestä ja sijoitti Vapaudenkadun sillan rautatien yläpuolelle, josta olisi avautunut uljas näköala Töölönlahden tuntumassa sijaitseviin kulttuurirakennuksiin: konserttitaloon, kongressitaloon, oopperaan, kaupunginkirjastoon ja museoihin.

Aallon suunnitelma kariutui vastustukseen 1970-luvun lopulla. Marja Sakarin mukaan kokonaissuunnitelmasta luopuminen näkyy pirstaleisuutena.

”Eri arkkitehtien kädenjälki ei luo sellaista kokonaisuutta, jonka ainoastaan yhden arkkitehdin orgaaninen suunnittelu olisi tavoittanut”, sanoo Marja Sakari.

Monumentaaliset kulttuurirakennukset jäävät toisistaan hieman irrallisiksi. ”Tuleeko Töölönlahdesta urbaani lähiö kaupungin keskustan sisään?”

Ilpo Forssénin mukaan Töölönlahden alueen rakennuksista muodostuu kokonaisuus, kun koko alue on valmis.

”Kaikista Mannerheimintien korttelivyöhykkeen kulttuuritaloista – Kiasma, Musiikkitalo, Sanomatalo – sekä radan varren liike- ja toimistorakennuksista on järjestetty arkkitehtuurikilpailut. Viimeisimpänä on käynnissä kansainvälinen kilpailu keskustakirjastosta. Kilpailuohjelmissa arkkitehdeille on annettu ohjeet, joissa pyritään alueen arvojen huomioon ottamiseen ja rakennusten arkkitehtoniseen vuoropuheluun.”

Ilpo Forssénin mukaan kunnollista keskustelua Töölönlahdesta ei ole koskaan käyty. Keskustelijat eivät aina ole pystyneet hahmottamaan aihettaan, vaikka mielipiteitä on esitetty läpi Töölönlahden historian.

”Ei nähdä sitä, että maisema on prosessi. Töölönlahti on historiansa summa. Finlandia-puisto ja Keskustakirjasto asettavat mittasuhteet paikoilleen”, Forssén sanoo.

Nähtävyys kruunaa maiseman

Töölönlahden alueella sijaitsevat Linnunlaulun talot ja nykyaikainen arkkitehtuuri sopivat Marja Sakarin mielestä yhteen hyvin. Sakari kuitenkin kaipaa alueelle lisää Kiasman kaltaisia nähtävyyksiä sekä taidetta ulkotiloihin.

Tulevaisuudessa Töölönlahden vesielementti jatkuu Finlandia-talon edustalle vesialtaana. Sakarin mukaan allas on kaunis – luonto ja ihmisen kädenjälki kohtaavat onnistuneesti.

Entä uudet korttelit? Nehän tavallaan jatkavat Alvar Aallon keskustasuunnitelmaa, johon kuuluivat Terassitorin yhteyteen rakennetut liiketalot.

Uudet rakennukset ovat tyylikästä, neutraalia arkkitehtuuria. Ne on rakennettu ekologisesti ja ne istuvat maisemaan harmonisesti. Niissä voisi lisäksi olla jotakin räväkkää ja yllätyksellistä. Tulevaisuudessa asuintalojen katolla voisi olla viljelmiä, liiketalojen arkkitehtuurissa jotakin enemmän huomiota herättävää. Ulkotiloihin voisi myöhemmin sijoittaa taidetta”, sanoo Sakari.

Ilpo Forssénin mukaan nykyinen Töölönlahti on aikansa, vuoden 2002 lapsi. Nykyperspektiivistä katsoen uusia kortteleita voisi tiivistää ja puistoa rakentaa hieman keveämmin järjestelyin.

”Kokonaisuuteen voi kuitenkin olla tyytyväinen. Töölönlahti on tehty ihmisiä varten: Finlandia-puistossa on tapahtumapuisto, teemapuisto ja makasiinipuisto. Puistoalue muodostaa eteläisimmän jatkeen Helsingin Keskuspuistolla, joka näin ulottuu kävelykeskustan julkisiin kaupunkitiloihin.”

Lue myös