Kaupunkikuvia: Pilaako Laajasalon siltahanke merimaiseman?

Kotimaa 18.10.2012 11:00

Kaupunkikuvia-sarjassa perehdytään kolmeen muuttuvaan alueeseen Helsingissä. Jos Kruunuvuorenselällä siltaa pitkin huristaisi ratikka, pysyisikö se pystyssä ilman lasitunnelia?

Merimaisemia Laajasalossa. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Itä-Helsingissä sijaitseva Laajasalo on tunnettu luonnostaan. Kaupungin suurimmasta saaresta aukeaa avara merimaisema – horisontissa siintävät muun muassa Suomenlinnan läntiset saaret ja kantakaupunki. Rantaviivaa kertyy peräti 25 kilometriä.

Laajasalon vanhan öljysataman paikalle Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla 11 000 asukkaan kaupunginosa, jonka on määrä valmistua 2025-2030. Rakentaminen aloitetaan ensi vuonna.

Tulevien kruunuvuorenrantalaisten joukkoliikenteen järjestäminen on suuri haaste – ja kiistanaihe.

Tällä hetkellä laajasalolaiset matkustavat bussilla Herttoniemeen, josta kulkee metro keskustaan. Kruunuvuorenrantalaisille suunnitellaan rakennettavaksi uusia, nopeampia yhteyksiä.

”Näillä näkymin kannattavin vaihtoehto on raitiotiesilta, joka toimisi samalla myös kevyen liikenteen väylänä”, Kruunuvuorenrannan projektipäällikkö Riitta Jalkanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo.

Ratikka ja kolme siltaa

Jos Kruunuvuorenselällä siltaa pitkin huristaisi ratikka, matkustajille avautuisi ruhtinaallinen näköala Helsingin keskeisimpään merimaisemaan. Korkeasaaren eläintarhassakin voisi poiketa.

Raitiovaunuyhteys keskustaan on kuitenkin massiivinen hanke, joka tarkoittaa kolmen sillan rakentamista keskelle merellistä Helsinkiä – maisemaa, joka on UNESCOn maailmaperintökohteen, Suomenlinnan suoja-alueen tuntumassa.

Kolmen sillan kokonaisuus rakentuisi niin, että reilun kilometrin mittainen, 20 metrin korkuinen silta kulkisi Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen, josta 400 metrin mittainen silta rakentaisi yhteyden Kalasatamaan Sompasaareen. Samaan aikaan Suomi haluaa supistaa maailmanperintökohteensa suoja-aluetta.

Siltakilpailun projektijohtaja Jari Tirkkonen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo, että sillan rakentamiskulut ovat yli 200 miljoonaa euroa. Hintaan eivät sisälly ratikkaraidekulut eivätkä itse raitiovaunut.

Viimeiselle osuudelle, Sompasaaresta Kruununhakaan, kulkevaa siltaa varten rakennusvirasto on jo laatinut alustavan suunnitelman. Silta yhdistäisi raitioliikenteen Liisankadun päähän. Reitti kulkisi Helsingin arvokkaimpien näköalojen ja turistikohteiden vierestä.

Suunnittelu etenee kaupunginvaltuuston vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti. Parhaillaan on vireillä siltakilpailu, josta saadaan arvio Sompasaari-Kruununvuorenranta-sillan kustannuksista, toteuttamisesta ja maisemavaikutuksista. Tämän jälkeen suunnitelma menee ympäristövaikutusarviointiin.

Kruununhakalaiset vastustavat raitiotiesiltaa voimakkaasti. Raitiovaunuliikenne pilaisi Liisankadun asuinympäristön ja todennäköisesti ruuhkauttaisi raitiovaunuliikenteen Snellmaninkadulta Aleksille, arvioi Veli-Heikki Klemetti Kruununhaan asukasyhdistyksestä.

Suunnittelutoimisto Molino toteaa kaupunkikuvallisessa arviossaan, että toteutuessaan siltahanke muuttaisi merimaisemaa ”dramaattisesti” Mustikkamaalla, Kulosaaressa, Kruunuvuorenrannassa. Silta vaikuttaa Suomenlinnan suojeltuun maisemasiluettiin sekä Suomenlinnan lauttaliikenteen maisemaan.

Puolesta ja vastaan

Ympäristöaktivistit vastustavat siltahanketta kiivaasti. Tekniikan dosentti Heikki Kukkonen Stadin rantaryhmästä epäilee, etteivät jalankulkijat ja pyöräilijät voi hyödyntää siltaa kovan tuulen takia kuin vapusta syyskuun loppuun.

Liikennesuunnittelija Heikki Hälvä kaupunginsuunnitteluvirastosta kertoo, että siltaan suunnitellaan suojarakenteita.

”Pysyyköhän ratikka pystyssä ilman lasitunnelia”, kysyy Kukkonen.

Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen kulkeva silta olisi korkeudeltaan 20 metriä ja lounaistuuli navakka. Esimerkiksi 26 metriä korkeaa Raippaluodonsiltaa on toisinaan jouduttu sulkemaan liikenteeltä kovien tuulien vuoksi.

Tuuliselvityksen valossa näyttää siltä, että ratikka pysyy pystyssä. Ilmastonmuutoksen syveneminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta.

Laajasaloseuran kaavoitustoimikunnan jäsenen, arkkitehti Mika Penttisen mukaan pari vuotta sitten Laajasalossa pidetyssä Yva-menettelyn kuulemistilaisuudessa vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoi, että bussivuoroja metroon harvennettavan, jos matkustajat vähenevät uusien ratikkayhteyksien seurauksena.

Tämä heikentäisi Herttoniemeen ja itään matkustavien yhteyksiä. Joidenkin arvioiden mukaan vain 16 prosenttia laajasalolaisista ylipäätään matkustaa keskustaan. Arviot kuitenkin vaihtelevat ja vasta Kruunuvuorenrannan valmistuttua 2030 mennessä nähdään tilanne kokonaisuudessaan.

Veli-Heikki Klemetti kertoo, että ”suurin osa kruununhakalaisista vastustaa hanketta. Silta tulisi Tervasaaren viereen, mikä olisi katastrofi – samoin kuin maisematuho Mustikkasaaren ja Korkeasaaren kupeessa.”

Sillassa voi joku nähdä urbaania kauneuttakin. Jari Tirkkonen kertoo, että siltakilpailuun on valittu 10 suunnittelutyöryhmää. ”Osallistujat ovat maailmanluokan osaajia, joten silta tulee täyttämään kaikki, myös esteettiset laatukriteerit. Silta ei ole maisemahaitta, vaan – nähtävyys.”

Nähtävyydestä eivät kuitenkaan pääsisi osallisiksi kruununhakalaiset, sillä kilpailun voittanut silta kattaa ainoastaan Kruunuvuorenranta-Sompasaari-välin. Silta Sompasaaresta Kruununhakaan nimittäin on rakennusviraston käsialaa. Klemetti kokee, että kruununhakalaisten tarpeita on vähätelty, kun ei Krunikkaan rakennettavaa siltaa ole kilpailutettu.

Stadin rantaryhmässä epäillään, ettei päättäjillä ole henkilökohtaista tunnesidettä luontoon tai merelliseen maisemaan. Myös veneilystä huolehditaan, sillä purjeveneiden kaikkein korkeimmat mastot eivät mahdu kulkemaan siltojen alta.

”97 prosenttia aluksista ja veneistä kuitenkin mahtuu mastoa kaatamatta, mikä on paljon”, muistuttaa Tirkkonen.

Osa kaupunkitutkijoista on sitä mieltä, että siltayhteys verkottaisi kaupungin paremmin nykyajan henkeen. Maisema tulisi ”käyttöön” ja siitä voisivat nauttia paitsi kruunuvuorenrantalaiset, myös Kruununhaan asukkaat, joille aukeaisi uusi yhteys merellisen Helsingin viheralueille.

Sompasaaren sillalta myös Kalasataman yhteydet monipuolistuisivat.

Investoinneiltaan huokea vesiliikenne

Kilpaileva vaihtoehto raitiotiesillalle on vesiliikenneyhteys Laajasalosta Katajanokan kärkeen. Yhteys toteutuisi parhaiten niin, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisäksi lauttaan pakattaisiin bussi, josta matka jatkuisi Katajanokalta keskustaan. Matka Kruunuvuorennasta Katajanokalle kestäisi ainoastaan kuusi minuuttia.

Heikki Hälvän mukaan bussit eivät mahdu keskustaan. Heikki Kukkonen puolestaan sanoo, että Katajanokalla busseille voitaisiin helposti järjestää oma kaista.

Hälvä kertoo, että raitiotiesilta on metroa huokeampi vaihtoehto. Metrolle hintaa Laajasalosta Herttoniemeen kertyisi 400 miljoonaa euroa. Kukkosen mielestä kustannukset olisivat alhaisemmat.

Metroyhteys Herttoniemestä Laajasalon kautta Katajanokalle ja Kamppiin olisi kallis, vähintään 600-700 miljoonaa euroa – sekä teknisesti erittäin vaativa Kruunuvuorenrannan merenpohjassa sijaitsevan ruhjeen takia.

Tirkkosen mukaan vesiliikenteen järjestäminen Kruunuvuorenrannasta Katajanokalle olisi investoinneiltaan halvin, vain 31 miljoonaa euroa, mutta aiheuttaisi ajan mittaan muun muassa henkilöstökuluja (lautalla minimi 3 henkilöä plus bussikuski, kun ratikkaan riittää 1 kuski).

Lauttamatkailua rasittavat vanhentuneet mielikuvat. Nykytekniikalla lautassa matkustaminen voi kuitenkin olla urbaani nautinto. Meren voi aistia ja silti päästä suojaan tuulelta. Lautassa ihminen ei vain katso maisemaa, vaan on sen kanssa yhtä.

Tirkkonen kertoo, että pitkällä aikavälillä, noin 100 vuoden päästä, silta maksaa itsensä takaisin. Siltaa pidetään käyttäjäystävällisempänä, sillä matkustustavan suosiota mittaavan tietokonesimulaation perusteella siltavaihtoehdossa syntyy enemmän matkoja.

Silta kuitenkin rehevöittää merta, sillä pengerrykset vaikuttavat veden virtauksiin.

Ympäristöystävällinen metro

Kokonaisuutta ajellen metrokaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Metron rakentaminen maksaa, mutta samalla se on investointi tulevaisuuteen. Kukkosen mukaan länsimetro olisi hyvä perustelu metroverkoston kehittämiseen. Esimerkiksi Pisararata voitaisiin korvata pohjois-etelä-suuntaisella metrolla, jolloin ympäristö- ja maisemahaitat jäisivät kaikkein vähäisimmiksi. ”Samalla kaupungin infrastruktuuri tehostuisi merkittävästi”, hän arvioi.

”Metro pitää saada Pasilaan”, vaatii Kukkonen.

Jos metroa ei voida rakentaa Laajasaloon, voitaisiin syöttöliikennettä tehostaa lisäämällä bussivuoroja, jolloin kruunuvuorenrantalaiset pääsisivät keskustaan lähes yhtä nopeasti. Hälvän mukaan Herttoniemen metroaseman bussiliikenne voisi kuitenkin tukkeutua. Klemetti ihmettelee tätä väitettä.

Tirkkonen heittää idean: Aivotalli-nimisen ideakehitysyhteisön edustajan Hannu Salmen mukaan täydellisessä maailmassa metro- ja junarataverkkoa voitaisiin käyttää ristiin. Raideleveys on sama. Edes virroitus ei ole ongelma: maailmalla on käytössä järjestelmiä, joissa sähkö voidaan ottaa metrotyyliin alhaalta ja junatyyliin ylhäältä. Haasteet ovat Salmen mukaan muualla kuin tekniikassa.

Metro Laajasalosta Herttoniemeen rakennettava metron asukaspohja ei Hälvän mukaan riitä kattamaan kustannuksia. Lisäksi metron haarautumisessa on teknisiä ongelmia: Laajasalosta tulevat joutuisivat vaihtamaan metroa kesken matkan.

Kukkonen ei niele näitäkään väitteitä. Metron vaihtaminen ei hänen mukaansa ole mikään ongelma, niinhän tehdään muuallakin maailmassa. ”Myöskään ruhje ei ole voittamaton ongelma”, sanoo Kukkonen.

Arvot puntariin

Laajasalon siltahankkeessa kohtaavat monet voimat. Yva-menettely tuonee lisävaloa laskelmiin.

Vesiliikenne olisi investoinneiltaan halvin ja myös luonnonläheisin vaihtoehto. Mutta onnistuisivatko Katajanokalta keskustaan menevät bussit kulkemaan ilman ruuhkia?

Metrolle tulisi hintaa, mutta siihen investointi olisi kestävä vaihtoehto, erityisesti nyt, kun länsimetro on valmistumassa. Liikennejärjestelyt tulisivat kerralla kuntoon. Kun raitiovaunu- ja bussiliikenne aina väistämättä jumittaa, voidaan kysyä: onko tuhlausta heivata joukkoliikenne raitiotiekiskoille, kun kerran metro on jo rakennettu?

Ympäristökysymyksessä Laajasalon siltahanke kääntyy väistämättä vastatuuleen. Kruununhaan rannassa merta katsellessa tuntuu, ettei kauneinkaan silta voita avaraa merinäköalaa. Kyllä silta olisi hirvittävä näky.

Vaaka painuu maiseman puoleen.

Lue myös Kaupunkikuvia-sarjan muut osat: