Valittu kansa
Antisemitismi perustuu maailman vanhimpaan salaliittoteoriaan. Sitä ovat vuosisatojen kuluessa levittäneet kristityt kirkkoisät, valistusfilosofit, rotuteoreetikot, äärioikeisto – ja rokotekriittiset. Miksi juutalaisia vainotaan?
Kruunupyyläinen kotiäiti, telinevoimistelijoita valmentava Linda Karlström on julistanut rokotteiden vastaista sanomaansa Pohjanmaalla jo vuosia: luennoilla, lehtien yleisönosastoilla, blogissaan.
Kun Pohjoismaiden johtava rokotevastustaja paljastui myös antisemitistiksi, holokaustin kieltäjäksi ja salaliittoteoreetikoksi, kenenkään ei olisi pitänyt yllättyä.
Kaksi Ruotsin Yleisradioyhtiön SVT:n toimittajaa soluttautui Karlströmin lähipiiriin puolentoista vuoden ajaksi. Kolmiosainen sarja Dokument inifrån: Vaccinkrigarna näytettiin Ruotsin televisiossa joulukuussa 2020.
Osittain salaa kuvatussa dokumentissa Karlström kertoo – silloin kun ei tiedä kameran olevan päällä – uskovansa ”uuteen maailmanjärjestykseen”, juutalaisten kontrolloimaan kansainväliseen finanssikauppaan ja mediaan.
Holokausti on Karlströmin mukaan ainakin osittain lavastettu. Miljoonia juutalaisia ei murhattu keskitysleireillä, vaan valhe keksittiin, jotta kukaan ei uskaltaisi sanoa totuutta: kulissien takana juutalaiset vetelevät naruja ja ohjaavat maailman tapahtumia mieleisikseen.
Italialainen semiootikko Ugo Volli on kutsunut antisemitismiä maailman vanhimmaksi salaliittoteoriaksi. Vollin mukaan jokainen antisemitismin muoto pitää sisällään salaliittoteorian. Antisemitismi on myös kaikkien muiden salaliittoteorioiden prototyyppi.
Antisemitismi keksittiin terminä vasta 1800-luvulla, mutta ensimmäiset juutalaisiin liittyvät salaliittoteoriat syntyivät jo ennen ajanlaskun alkua.
Toisessa Mooseksen kirjassa (1:9–14) Egyptin uusi kuningas varoittaa kansaansa juutalaisista:
”Nyt meidän on toimittava viisaasti, etteivät he enää lisäänny. Muuten voi käydä niin, että he sodan sattuessa liittyvät vihollisiimme, alkavat taistella meitä vastaan ja lähtevät pois tästä maasta.”
Raamattua ei voi käyttää suoraviivaisesti historiallisena lähdeteoksena. On silti merkille pantavaa, että jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua kirjoitetussa tekstissä juutalaiset kuvataan kunniallisen väen keskelle soluttautuneeksi joukoksi, josta uhkaa kasvaa vaikutusvaltainen kansa kansan sisälle.
Kaikkia valloitettuja vähemmistöjä sorrettiin muinaisissa sodissa, mutta juutalaiset oli erityisen helppo ottaa silmätikuiksi. He olivat pieni ryhmä, joka oli onnistunut säilyttämään identiteettinsä ja kulttuurinsa. Juutalaisten uskonto ja tavat herättivät sekä uteliaisuutta että synkkiä epäilyjä.
Roomalainen historioitsija Tacitus, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen, kirjoitti: ”Juutalaisille on maallista kaikki mikä meille on pyhää ja toisaalta he sallivat kaiken mitä me kammoamme.”
Tacituksen jälkeen antisemitismiä ovat levittäneet kirkkoisä Johannes Krysostomos, profeetta Muhammed, renessanssifilosofi Erasmus Rotterdamilainen, uskonpuhdistaja Martti Luther, valistusfilosofi Voltaire, säveltäjä Richard Wagner, diktaattori Adolf Hitler.
Syytökset ovat aina olleet ristiriitaisia. Jos juutalaiset ovat runsaslukuisia ja näkyvillä, he ovat kaikkialle levittäytyvä uhka. Jos heitä on vähän, he toimivat salakavalasti kulissien takana.
Juutalainen on sekä kapitalisti että kommunisti. Hän on aggressiivinen mutta pelkuri. Hän on materialisti mutta fanaattinen uskossaan. Hän esiintyy lakiuskovaisena, mutta on moraalisesti rappiolla. Hän on vääristellyt historian. Hän on kaatanut WTC-tornit. Hän on kylvänyt maailmaan koronan.
Eniten antisemitismin leviämiseen on vaikuttanut kristinusko.
Jeesus, apostolit ja kaikki ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia.
Uusi testamentti syntyi aikana, jolloin kristillistä kirkkoa ei vielä ollut olemassa mutta juutalaisuuden sisälle oli kehittynyt skisma. Tietty ryhmä uskoi, että Jeesus on Vanhassa testamentissa luvattu Messias ja halusi tehdä pesäeron valtajuutalaisuuteen. He tuomitsivat fariseukset ja kirjanoppineet ulkokultaisiksi. Tämän joukon näkemykset kirjattiin Uuteen testamenttiin, jonka juutalaiskuvasta tuli paikoitellen kriittinen. Kun Uuden testamentin kertomuksia ryhdyttiin toisen vuosisadan lopulla kanonisoimaan, tekstit muuttuivat Jumalan sanaksi. Nyt juutalaisia ei enää syyttänyt ”Saatanan lapsiksi” maallinen kiistakumppani vaan korkein voima.
Asenteet levisivät kristillisessä kirkossa tehokkaasti, koska juutalaiset nähtiin uppiniskaisena kansana, jolle ei kelvannut Jumalan lähettämä pelastus.
Myös paljon myöhemmin keksityt maailmanherruusteoriat pohjaavat osittain kristilliseen uskomukseen: Juutalaiset eivät hyväksyneet Jeesusta Messiaaksi, koska Jeesuksen valta ei ollut tästä maailmasta. Jeesus ei antanut juutalaisille Vanhassa testamentissa luvattua asemaa muiden kansojen hallitsijana, joten juutalaiset surmasivat hänet.
”Seitsemäntoista ikinuorta julkkista, jotka saattavat olla vampyyreita.”
Buzzfeed-mediayhtiön Youtube-julkaisua on katsottu yli miljoona kertaa. Mitä ilmeisimmin harmittomaksi huumoriksi tarkoitettu video on muuttunut katsojien silmissä todisteeksi salaliitosta.
Lähes kahdessatuhannessa kommentissa mainitaan toistuvasti mystinen adrenokromi-huume. Kommentoijilla on vahva konsensus, että muun muassa muusikko Beyoncé ja näyttelijät Nicolas Cage ja Halle Berry käyttävät sitä säilyttääkseen sileät kasvonsa.
Teorian mukaan adrenokromia kerätään kidnapattujen lasten verestä. Lapsikaappausten takana on eliitin pedofiilirinki, johon kuuluu Hollywood-tähtien lisäksi ainakin koko Yhdysvaltain demokraattipuolue.
Täydellistä hölynpölyä.
Adrenokromi on adrenaliinin hapetustuote. Adrenokromisemikarbatsoni on puolestaan lääke, jota käytetään vähentämään hiussuonien rikkoutumisesta aiheutuvaa verenvuotoa. Kummallakaan ei ole ikääntymistä estäviä eikä myöskään väitettyjä psykedeelisiä vaikutuksia.
Mutta salaliittoteoreetikoille faktat ovat ilmaa. Oikeistopopulistista kulttia muistuttavan Qanon-liikkeen sadattuhannet jäsenet ovat varmoja eliitin satanistisen pedofiiliringin olemassaolosta.
Adrenokromi-kuvitelmissa ei ole mitään omaperäistä. Ne toistavat yhtä vanhimmista juutalaisiin kohdistuneita salaliittoteorioista.
Jo ennen kristillisiä vuosisatoja muut kansat pohtivat, mitä ulkopuolisilta suljetuissa juutalaisten temppeleissä oikein tapahtui. Ensimmäisen rituaalimurhasyytöksen juutalaisia vastaan esitti Apion-niminen egyptiläinen hellenistifilosofi. Hän ajoitti syytöksensä Syyriaa 175–164 eaa. hallinneen Antiokos IV Epifaneen aikaan.
Keskiajalla kristillisessä Euroopassa oli jo vakiintunut käsitys, että juutalaiset olivat liitossa Saatanan kanssa. Uskomukset rituaalimurhista yleistyivät. Juutalaisten kuviteltiin kidnappaavan kristittyjä lapsia, koska he tarvitsivat lasten verta pääsiäisleipänsä matsan raaka-aineeksi.
Keskiaika oli väkivaltaista ja kaoottista. Ihmisiä katosi, lapsia kuoli ja surmattiin. Usein ratkaisemattomista rikoksista syytettiin juutalaisia.
Tunnetuin tapaus oli Italiassa vuonna 1472 syntynyt Simon Trentolainen, joka katosi kotoaan kaksivuotiaana ja löydettiin kuolleena. Katseet kohdistuivat kaupungin pieneen juutalaisyhteisöön. Kiduttamalla heidät saatiin tunnustamaan surma. Yhteisön johtajat tuomittiin kuolemaan roviolla.
Kristittyjen parissa levisi myös uskomus, että juutalaiset kävivät ehtoollisella valepuvussa, ottivat ehtoollisleivän – Jeesuksen ruumiin – veivät sen synagogaansa ja silpoivat sitä puukoilla. Syyte ehtoollisleivän, hostian, häpäisystä johti tuhansien juutalaisten joukkoteloituksiin.
Keskiajan vitsauksista pahin, paiseruttoepidemia ”musta surma” kulki läpi Euroopan 1350-luvulla. Se tappoi jopa puolet väestöstä. Kristittyjen katse kääntyi taas juutalaisten suuntaan. He uskoivat, että juutalaiset myrkyttivät heidän kaivojaan ja lähteitään.
Todisteena pidettiin sitä, että joillain alueilla juutalaisia kuoli tautiin vähemmän kuin kristittyjä. Tosiasiassa tämä johtui siitä, että juutalaiset elivät erillään, ostivat lihaa omilta toreiltaan ja pesivät kätensä huolellisesti, koska uskonto velvoitti heitä siihen.
Viktor Orbánin puhe toisti natsi-Saksan johtajien retoriikkaa. Fidesz-puolueen päävihollinen oli juutalainen miljardööri George Soros.
”Taistelemme vihollista vastaan, joka on erilainen kuin me. Se ei ole näkyvissä vaan piilotteleva, ei suora vaan ovela, ei rehellinen vaan alhainen, ei kansallinen vaan kansainvälinen. Se ei usko työntekoon, vaan pääomalla keinotteluun. Sillä ei ole kotimaata, vaan se uskoo omistavansa koko maailman.”
Sanat lausui Unkarin pääministeri Viktor Orbán maaliskuussa 2018, mutta ne olisi yhtä hyvin voitu esittää Nürnbergin valtiopäivillä.
Orbánin puheen räikeimmät kohdat toistavat lähes sanasta sanaan natsi-Saksan johtajien retoriikkaa. Vaikka juutalaisia ei nimetä suoraan, Fidesz-puolueen vaalikampanjan päävihollinen oli amerikkalainen miljardööri George Soros.
Budapestiläiseen juutalaisperheeseen vuonna 1930 syntynyt Soros on kerännyt omaisuutensa valuuttakaupalla ja sijoittamisella. Hän on myös hyväntekijä, jonka Open Society Foundations -säätiö rahoittaa ruohonjuuritason ihmisoikeusjärjestöjä ja liberaalia demokratiaa lujittavia hankkeita. Yhdysvalloissa hän on tukenut näyttävästi demokraattipuoluetta.
Näillä meriiteillä hänestä on tullut äärioikeiston maalitaulu kaikkialla maailmassa: valkoihoisen kristillisen sivilisaation väitetty tuhoaja.
Viime toukokuun 26. päivänä Twitterissä julkaistiin 20 000 Sorosin vastaista tviittiä. Neljä päivää myöhemmin niitä julkaistiin 500 000. Syynä olivat George Floydin surman nostattamat Black Lives Matter -mielenosoitukset.
Osa tviittaajista uskoi, että Soros oli maksanut mielenosoittajille ja että hän rahoittaa antifasistista Antifaa ja BLM-liikettä. Osa väitti, että Soros pyrkii radikalisoimaan amerikkalaiset mustat, ajamaan yhteiskunnan sekasortoon ja ottamaan sen sitten haltuunsa. Joidenkin mielestä Floydin kuolema poliisien käsissä oli Sorosin lavastama tapahtuma.
Aiemmin keväällä salaliittoteoreetikot olivat jo syyttäneet Sorosia koronan levittämisestä ja siitä, että hän kontrolloi eri puolilla maailmaa kehitettäviä koronavilkkusovelluksia. Niiden avulla hänen uskottiin pystyvän kontrolloimaan miljoonien ihmisten liikkeitä.
Tarina ahneesta ja ovelasta juutalaisesta pankkiirista keksittiin yli tuhat vuotta sitten.
Sekä kristilliset että islamilaiset valtiot kielsivät juutalaisilta varhaiskeskiajalla maan omistamisen. Ainoaksi vaurastumisen mahdollisuudeksi jäi ryhtyä harjoittamaan kauppaa. Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän välinen kauppa nousi kukoistukseen 700- ja 800-luvulla ja juutalaisilla oli käytännössä tavarankuljetuksen monopoli Välimerellä.
Miksi he menestyivät niin hyvin?
Juutalaisia asui kaikilla Välimeren rannikoilla. He olivat verkostoituneet keskenään, mikä toi monia etuja. Kristityt hallitsijat taistelivat toisiaan tai muslimeja vastaan. Juutalaiset kävivät kauppaa kaikkien kanssa. Monet nousivat hovien huipuille hoitamaan ruhtinaidensa taloutta.
Kun oli aika siirtyä rahatalouteen, juutalaisia tarvittiin jälleen. Islamilaisen maailman ensimmäiset tunnetut kolikot ovat juutalaisten painamia. Pian tarvittiin myös niitä, jotka lainasivat rahaa. Se lankesi juutalaisten tehtäväksi, koska kristillinen kirkko katsoi, että koron ottaminen oli Raamatun sanan vastaista.
Muutamat juutalaiset pankkiirit kuuluivat Euroopan rikkaimpien miesten joukkoon. Menestys herätti kateutta, joka on aina ollut salaliittoteorioiden tärkeää polttoainetta.
Katolinen kirkko alkoi lieventää kantaansa koron ottamiseen 1200-luvulta lähtien, ja kristityt tulivat mukaan Euroopan rahamarkkinoille. Heitä pidettiin rehellisinä pankkiireina, kun taas juutalaisia rahanlainaajia haukuttiin verenimijöiksi.
Kaksoisstandardi oli helppo omaksua, koska juutalaiset oli Juudaksesta lähtien kuvattu ahneina ja moraalittomina.
Valistusaika vähensi uskontojen merkitystä. Valistusajattelijat korostivat järjen ja tiedon tärkeyttä ja ihmisoikeuksia. Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt suuri vallankumous nojasi ideologisesti valistusajan ihanteisiin, ja ensimmäisenä valtiona Ranska myönsi juutalaisille täydet kansalaisoikeudet vuonna 1791.
Myös Euroopan juutalaisyhteisö kävi läpi merkittäviä muutoksia. Saksassa 1770-luvulla syntynyttä juutalaista valistusajan liikettä kutsuttiin nimellä haskala. Liikkeen kannattajat uskoivat, että juutalaiset saavuttaisivat tasaveroisen aseman sulautumalla eurooppalaiseen valtakulttuuriin.
Integroituminen ei ollut kaikkien mieleen. Kun juutalaisia ei voitu enää syrjiä heidän harjoittamansa uskonnon perusteella, oli tilalle keksittävä jotain muuta. Moderni eli poliittinen antisemitismi syntyi 1800-luvun lopulla vastareaktiona juutalaisten vahvemmalle roolille yhteiskunnissa.
Rotuopin isänä pidetään ranskalaista kreiviä Joseph Arthur de Gobineauta. Hänen kirjansa Essai sur l’inégalité des races humaines (Tutkielma ihmisrotujen epätasa-arvosta) on modernin rotuajattelun perusteos, jossa ”seemiläinen rotu” kuvataan ”arjalaisen rodun” päävihollisena.
Antisemitismi-sanan teki tunnetuksi hampurilainen lehtimies Wilhelm Marr. Vuonna 1879 julkaisemassaan pamfletissa Der Sieg des Judenthums über das Germanenthum (Juutalaisuuden voitto saksalaisuudesta) hän väitti, että juutalaiset muodostivat maailmanlaajuisen salaliiton ja kuolettavan uhan saksalaisille.
Suomessa nähtiin ensimmäinen antisemitismin aalto, kun juutalaisten kansalaisoikeuksia alettiin käsitellä säätyvaltiopäivillä.
Suomesta oli tullut autonominen osa Venäjää vuonna 1809, mutta Ruotsin vallan aikaiset lait jäivät voimaan. Niiden mukaan juutalaiset saivat elää ainoastaan Tukholmassa, Norrköpingissä ja Göteborgissa. Suomessa ei asunut juutalaisia ennen kuin he tulivat tänne tsaarin armeijan mukana.
Aleksanteri II:n erityismääräyksellä juutalaisille annettiin 1850-luvun lopulta lähtien oikeus jäädä Suomeen pitkän asepalveluksen jälkeen. Lain mukaan he elivät kuitenkin täällä luvatta. Noin viidensadan juutalaisen oikeudellinen asema täytyi ratkaista.
Pappis- ja talonpoikaissäädyn edustajat vastustivat kansalaisoikeuksien myöntämistä. 1880- ja 1890-luvulla säätyvaltiopäivien puhujankorokkeelta kuultiin kaikki eurooppalaisen antisemitismin pääajatukset. Suomalaiset papit puhuivat yleisesti juutalaisissa asuvasta ”Kristus-vihasta”.
Papistolla oli läheiset kontaktit Saksaan. He olivat saaneet kuulla juutalaisten aktiivisemmasta osallistumisesta yhteiskuntaan. Papit pitivät Euroopan tapahtumia varoittavana esimerkkinä. Loimaan kappalainen ja valtiopäivämies J. W. Vartiainen totesi, että kansalaisoikeuksien myöntäminen juutalaisille merkitsisi ”Suomen loppua”.
Todellisuudessa Suomen juutalaisyhteisö oli köyhää ja vähäosaista. Heidän elinkeinonharjoittamistaan oli rajattu niin, että he saivat käydä vain pienmuotoista kauppaa käytetyillä vaatteilla.
Lakihanke lähettiin Pietariin kahteen otteeseen, mutta sortokaudet keskeyttivät sen käsittelyn. Vasta itsenäisen Suomen eduskunta vahvisti juutalaisten kansalaisoikeudet tammikuussa 1918.
Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen raunioina. Miljoonia kuolonuhreja, vanhat monikansalliset valtiot hajoamistilassa. Venäjä oli muuttunut vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen kommunistiseksi Neuvostoliitoksi.
Ihmiset näkivät nälkää. Espanjantaudiksi kutsuttu influenssaepidemia surmasi lisää miljoonia.
Suuri osa eurooppalaisista eli täydellisessä hämmennyksen tilassa, he eivät ymmärtäneet, miksi kaikki paha oli tapahtunut. Tragedialle tarvittiin syyllinen.
Venäjällä oli julkaistu vuonna 1905 teos nimeltä Siionin viisaiden pöytäkirjat. Sen väitettiin olevan selostus ensimmäisen sionistikongressin salaisesta istunnosta Baselissa syksyllä 1897. Juutalaiset suunnittelivat kokouksessa länsimaisen kristityn yhteiskunnan tuhoamista. Heidän tavoitteenaan oli romauttaa maailmantalous, ajaa poliittinen järjestelmä kaaokseen sosialismin avulla ja lietsoa Euroopan maita sotimaan keskenään.
Teos oli väärennös. Sen todelliseksi laatijaksi on arveltu Venäjän salaisen poliisin ohranan johtohenkilöitä. Juutalaisten asema ei ollut missään vaiheessa parantunut Venäjällä: heitä vastaan hyökättiin toistuvasti verisissä iskuissa, pogromeissa.
Siionin viisaiden pöytäkirjat ei herättänyt länsimaissa juurikaan huomiota ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta sodan jälkeen kiinnostus kasvoi. Kirja tuntui tarjoavan selityksen niin suursodan syttymiselle kuin vallankumouksillekin. Vaikka valtaosa ihmisistä kuittasi kirjan propagandaksi, samat ajatukset juutalaisten maailmanherruuspyrkimyksistä levisivät laajoihin kansankerroksiin vähemmän räikeässä muodossa.
Käsitys juutalaisten roolista sekä kommunismin että kapitalismin takana yleistyi sodan jälkeen. Keskenään ristiriitaisten väitteiden juuret juontavat 1890-luvun Itävaltaan, jossa varakkaiden juutalaisten teollisuusmiesten pojista oli tullut sosialisteja. Myös bolševikkijohtajien joukossa oli monia juutalaisia. He tavoittelivat radikaaleja uudistuksia juutalaisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi.
Lähes koko suomalainen papisto uskoi ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, että juutalaiset olivat muovanneet kulisseissa kansainvälisiä tapahtumia. Suomen toinen juutalaisvastaisuuden jakso ajoittui vuosiin 1918–1923.
Kaoottinen maailmantilanne, sisällissota ja rajan takana lymyävä kommunismin uhka: juutalaisten kuviteltiin olleen osasyyllisiä kaikkiin näihin.
Kirkkoherra, kansanedustaja ja Viipurin piispa Erkki Kaila perusti 150 henkilöä käsittävän juutalaiskortiston, jonka avulla hän tutki juutalaisten vaikutusta maailmahistoriaan. Kaila pohdiskeli myös kansainvälisen juutalaisen salaliiton mahdollisuutta. Ennen kuolemaansa hän muutti kuitenkin ajatteluaan.
Juutalaisvastaisuus laantui, kun talous alkoi kohentua ja ihmiset saivat oikeaa tietoa siitä, mitä maailmassa oli tapahtunut.
Kolmas antisemitismin jakso nähtiin äärioikeiston nousun yhteydessä 1930-luvun taitteessa. Lapuan liikkeen antisemitismi oli nationalistista ja antikommunistista: juutalaisia pidettiin uhkana Suomen kansalle.
Samaan aikaan jyrkkä antisemitismi alkoi kuitenkin siirtyä Suomessa kohti marginaalia. Pappien asenteisiin vaikutti kaksi asiaa. Lapuan liike oli sortunut laittomuuksiin, mikä soti kirkossa vallinnutta laillisuusajattelua vastaan. Vielä ratkaisevampaa oli se, että Saksan uudet johtajat puuttuivat heti valtaan noustuaan kirkon autonomiaan.
Hitlerin kristinuskonvastaisuus teki hänen natsiaatteestaan suomalaispapistolle vastenmielistä. Rotuopit eivät myöskään koskaan rantautuneet täkäläiseen ajatteluun.
”Juutalaiset ovat Saksassa elävä vieras rotu. Vuonna 1933 Saksassa asui 66 060 000 asukasta, heistä 499 682 juutalaisia. Kuinka monta prosenttia väestöstä oli vieraan rodun edustajia?”, kysyttiin saksalaisessa matematiikan kirjassa.
Rotu- ja salaliittoteoriat läpäisivät koko natsi-Saksan oikeuslaitoksesta koulupedagogiikkaan.
Viikkolehti Der Stürmerin motto oli ”Juutalaiset ovat onnettomuutemme!” Lehden sivuilla toistui groteski hämähäkkisymboli: maailmaa jaloillaan pihdeissä pitävä juutalainen.
Adolf Hitler ei tuonut antisemitismiin mitään uutta. Hän toisteli keskiaikaisia uskomuksia ja 1800-luvun rotuteoreetikoiden oppeja ja uskoi Siionin viisaiden pöytäkirjoissa kuvattuun juutalaisten maailmanlaajuiseen salaliittoon.
Mittakaava, jolla natsit toteuttivat vainonsa, oli käsittämätön. Tuhoamisleireillä kuolleet miljoonat juutalaiset eivät kuitenkaan olleet riittävä opetus siitä, mihin antisemitismi voi johtaa. Toisen maailmansodan jälkeen salaliittoteorioita on tullut vain lisää.
Yksi yleisimmistä on se, johon kruunupyyläinen Linda Karlströmkin uskoo: että holokausti on sepitettä.
Kansanedustaja Luciana Berger jätti Britannian työväenpuolueen helmikuussa 2019. Myös kuusi muuta edustajaa hylkäsi labourin.
Berger ilmoitti, ettei voinut enää kuulua puolueeseen, joka on ”institutionaalisesti antisemitistinen”.
Juutalainen, brexitiä vastustava Berger oli joutunut lokakampanjan kohteeksi. Internetissä levisi kuvia, joissa hänelle oli kuvakäsitelty rotan pää. Kirjeissä hänet uhattiin raiskata, tappaa tai syövyttää hapolla. Tuntematon mies oli Bergerin mukaan sihissyt kadulla: ”Vihaan juutalaisia.”
Kun Berger kertoi puolueosastolleen tapauksista, häntä tuijotettiin jäätävästi ja kehotettiin osoittamaan suurempaa tukea puoluejohtaja Jeremy Corbynille.
Työväenpuolueen johtoon nousi huhtikuussa 2020 Keir Starmer. Ison-Britannian tasa-arvo- ja ihmisoikeuskomissio julkaisi viisi kuukautta myöhemmin raportin, joka paljasti, että labourissa oli tapahtunut huomattavaa juutalaisvastaista häirintää ja syrjintää Corbynin kaudella.
Starmer kutsui raportin paljastuksia häpeällisiksi ja ilmoitti tärkeimmäksi tavoitteekseen antisemitismin kitkemisen puolueesta.
Rossendalen piirikunnan valtuutettu Pam Bromley on väittänyt antisemitismisyytöksiä keksityiksi. Salaliittoteoreetikon tavoin Bromley uskoo, että labourin sisällä vaikuttaa juutalainen ”viides kolonna”. Bromleyllä on työväenpuolueessa edelleen hengenheimolaisia.
Avoin antisemitismi on taas lakannut olemasta tabu Euroopassa. Se on kasvanut nationalististen liikkeiden, äärivasemmiston ja ääri-islamistien parissa.
Samaan aikaan, kun Suomen eduskunnassa järjestettiin tammikuussa 2020 holokaustia ja antisemitismiä käsittelevä seminaari, levisi tieto, että Turun synagoga oli töhritty verenpunaisella maalilla.
Saksan sisäministeriön mukaan juutalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Äärioikeistolaisen AfD:n entinen puheenjohtaja Alexander Gauland kutsui vuonna 2018 holokaustia ”linnunpaskan kokoiseksi asiaksi Saksan tuhatvuotisen menestyksen historiassa”.
Rikosten kasvusta ja asenteiden koventumisesta on raportoitu myös Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja muualla Euroopassa.
Tällä hetkellä antisemitismi leviää rokotekriittisten keskusteluryhmissä. Suurella osalla ryhmiin liittyjistä ei ole juutalaisvastaisia asenteita, mutta tilanne muuttuu, kun he altistuvat keskusteluissa antisemitistiselle propagandalle.
Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja Josef Schuster ilmaisi viime kesänä vakavan huolensa siitä, miten koronapandemia on lisännyt antisemitistisiä salaliittoteorioita. Hän vertasi tilannetta keskiajan ruttosyytöksiin.
Israel syrjii miehitettyjen palestiinalaisalueiden väestöä koronarokotuksissa. Israelin valtion arvostelu ei ole antisemitismiä. Mikä on?
Uutiset kertovat, että Israel syrjii miehitettyjen palestiinalaisalueiden väestöä koronarokotuksissa. Tieto on herättänyt voimakasta kritiikkiä ympäri maailmaa. Tällaisessa tapauksessa Israelin valtion arvostelu ei ole antisemitismiä, mutta milloin raja ylittyy?
Juutalaisiin kohdistuvat salaliittoteoriat ovat Lähi-idässä yhteiskunnan valtavirtaa. Siionin viisaiden pöytäkirjoista ja Hitlerin Taisteluni-teoksesta otettaan uusia painoksia, joita myydään näyttävästi kirjakaupoissa. Arabimedia julkaisee pilapiirroksia, jossa juutalaisia ja Israelia kuvataan paholaisena, sikana, hämähäkkinä ja ahneena riistäjänä.
Antisemitistiset asenteet ovat rajuja myös Malesian kaltaisessa muslimimaassa, joissa ei elä juutalaisia ja jolla ei ole alueellisia konflikteja Israelin kanssa.
Kansainvälisen holokaustin muistoa kunnioittava liitto IHRA määrittelee antisemitismiksi muun muassa seuraavat asiat: holokaustin kieltäminen, myytti juutalaisten maailmansalaliitosta, Israelin valtion määritteleminen rasistiseksi hankkeeksi, Israelin politiikan vertaaminen natsien politiikkaan, juutalaisten pitäminen kollektiivisesti vastuussa Israelin valtion toimista.
Antisemitismiä on se, että kun Israel käynnistää sotatoimet Gazassa, Suomen juutalaisten kotirappuihin ilmestyy hakaristitarroja.
Juttua varten on haastateltu judaistiikan yliopistonopettaja Pekka Lindqvistiä Åbo Akademista, kirkkohistorioitsija ja antisemitismin tutkija Paavo Ahosta Helsingin yliopistosta, Lähi-idän tutkimuksen yliopistonlehtori Riikka Tuoria Helsingin yliopistosta, kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketolaa Helsingin yliopistosta, sosiaalipsykologian emeritaprofessori Karmela Liebkindiä Helsingin yliopistosta.