Kanava: Salaliittoteoriat eivät ole mystisiä ja todellisuudesta irrallaan – ne ovat disinformaatiota, johon järkeväkin voi hairahtua
Meillä kaikilla on vastuu terveen keskustelukulttuurin ylläpitämisestä, kirjoittavat Jonas Sivelä ja Esa Väliverronen.
”Mediassa ja somekeskusteluissa salaliittoihin uskovat esitetään usein juuri foliohattuisina hörhöinä, jotka jostakin henkilökohtaisesta heikkoudestaan johtuen ovat joutuneet salaliittoteorioiden pauloihin”, kirjoittavat Jonas Sivelä ja Esa Väliverronen Kanava-lehden numerossa 4/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.
Kriisiaikoina tutkimustieto, huhut, spekulaatiot ja suoranaiset valheet leviävät nopeasti ja myös sekoittuvat villisti. Silloin syntyy myös salaliittoteorioita, jotka ammentavat kaikista näistä aineksista. Kun ihmisten perusturvallisuus järkkyy, monimutkaisin ongelmiin aletaan kaivata yksinkertaisia ratkaisuja.
Myös koronapandemia on synnyttänyt ristiriitaisen tiedon tulvan ja nostanut esiin salaliittoteorioita. Tämä ei ole yllätys. Samoin kävi myös aikaisempien epidemioiden, kuten 1918 espanjantaudin tai sen jälkeen levinneiden pienempien virustautien kohdalla.
Salaliittojen merkitystä helposti yliarvioidaan. Ne näyttäytyvät pelottavina osoituksina ihmisten irrationaalisuudesta ja yksinkertaisina selityksinä sille, miksi jotkut eivät luota viranomaisten ohjeisiin tai tutkijoiden näkemyksiin. Tätä ajatusta ruokkii puhe totuudenjälkeisestä ajasta, huuhaan leviämisestä ja tieteenvastaisuuden kasvusta.