Jussi Rauvola: Jyrkkä ei yliopistojen lukukausimaksuille

Jussi Rauvola, Suomen ylioppilaskuntien liiton tuore puheenjohtaja, lähettää tiukkoja terveisiä eduskunnalle.

Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta yliopistolakia. Laista on tarkoitus päättää tänä keväänä, jotta se tulisi voimaan elokuussa. Suomen ylioppilaskuntien liitto on kritisoinut esitystä. Mikä mättää, puheenjohtaja Jussi Rauvola?

“Eniten mättää se, että koulutuksen maksuttomuuden periaatteesta luovuttaisiin. Lukukausimaksua alettaisiin periä muualta kuin Euroopasta tulevilta opiskelijoilta. Maksu on periaatteellisesti ongelmallinen eikä siitä olisi edes hyötyä. Käytännössä on nähty, että se itse asiassa haittaa kansainvälistymistä.”

Millä tavalla?

“Esimerkiksi Tanskassa vastaava maksu otettiin käyttöön 2005, ja 2006-2007 kyseisten opiskelijoiden aloitusmäärä putosi 40 prosenttia.”

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) on sanonut, että lukukausimaksut ovat “monen lukon takana”.

“Niin, sillä viitataan ilmeisesti suomalaisiin opiskelijoihin. Tässä esityksessä on kohta lukukausimaksukokeilusta EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.”

Opiskelijat ympäri Suomen vastustivat lakiesitystä mielenosoituksilla torstaina 19. helmikuuta, kun hallitus hyväksyi esityksen. Miten SYL suhtautuu mielenosoituksiin?

“No, osa tavoitteista on sellaisia, jotka me jaamme, osaa emme. SYL oli erillään mielenosoituksista, mutta tarkalla silmällä katsoimme mitä tapahtuu.”

Mielenosoittajat vaativat lain jäädyttämistä ja vuoden lisäaikaa valmisteluun. Onko tämä SYL:n tavoite?

“Ei ole. SYL on ollut mukana lain valmistelussa alusta asti.”

“Viime syksynä SYL lausui laista hyvin kriittisesti lukukausimaksun osalta sekä hallituksen kokoonpanojen osalta. Yliopistojen hallituksiin olisi nyt tulossa ulkopuolisia jäseniä niin, että he muodostaisivat enemmistön. Varsinaisista jäsenistä puolet sekä puheenjohtaja olisivat ulkopuolisia. Miten yliopisto olisi autonominen, jos sillä itsellään on vähemmistö ylimmässä päättävässä elimessä? SYL on esittänyt ‘plus yksi -mallia’, jossa yliopiston sisäisiä jäseniä olisi aina yksi enemmän.”

Mitä SYL aikoo tehdä näille epäkohdille?

“Yritämme kovasti vaikuttaa kansanedustajiin. Hallituksen esitys tulee nyt sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Olemme yhteydessä valiokunnan jäseniin. Samoin tekevät tietenkin muutkin osapuolet, joten kansanedustajilla on varmaan aikamoinen paine sähköpostissa ja puhelimessa.”

Mitä hyvää uudessa laissa on?

“Se lisää toimintavapautta. Yliopistoille jää valtion selkänoja, mutta ne vapautuvat kontrollista, joka valtion tilivirastolla on.”

Tätä hallitus esittää

Yliopistot irtautuvat valtiosta ja alkavat itse hallita varojaan ja omaisuuttaan.

Yliopistojen henkilöstö ei ole valtion palveluksessa. Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. Yliopistot valitsevat itse henkilökuntansa.

Yliopistojen hallitukset valitaan niin, että puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja eivät kuulu yliopistoyhteisöön. Tämä vahvistaa yliopistojen “yhteiskuntasuhteita ja talousosaamista”.

Valtio turvaa perusrahoituksen, mutta yliopistot voivat hankkia lisärahaa lahjoituksilla tai liiketoiminnalla.

Helsingin yliopiston entisen kanslerin Kari Raivion Puheenvuoro aiheesta.