Jääkiekon SM-liiga alkoi: Kaukaloväkivalta vaihtui kiekkoviihteeseen
Alkukaudesta kovia kokenut HIFK:n Ville Peltonen (oik) oli mukana rökittämässä Jokereita 7-3 numeroin. Teemu Henritius yrittää estellä. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.
Jääkiekkokauden kynnyksellä tapahtuneiden ikävien välikohtausten vuoksi SM-liiga käynnistyi poikkeuksellisen jännittyneissä merkeissä. Juuri ennen kauden alkua pelaajia ja yleisöä kuohuttivat tapahtumat Jokerien ja HIFK:n välisessä ottelussa. Helsingin poliisi käynnisti Ville Peltoseen, 39, kohdistuneen väkivaltaisen ryntäyksen perusteella esitutkinnan ja tutkii asiaa pahoinpitelynä. SM-liigan kurinpitoryhmä puolestaan langetti ennätyssuuret rangaistukset joukkueille. Pelaajien lisäksi molempien seurojen päävalmentajat saivat kahdeksan ottelun pelikiellon.
Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että kummallekaan joukkueelle ei määrätty pistemenetyksiä.
Merkittäviin seuraamuksiin sen sijaan kuului se, että Helsingin Sanomat päätti lopettaa yhteistyön Jokerien kanssa. Helsingin Sanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka on yksi Jokerit HC:n omistajista.
Ainakaan toistaiseksi pääkaupunkiseudun yleisö ei ole äänestänyt jaloillaan, sillä molempien seurojen kausikortteja on myyty enemmän kuin viime vuonna. Suuri osa korteista kaupattiin ennen tappelukohua.
Torstaina kauden avausottelussa Jokerien ja Helsingin IFK:n välillä vältyttiin ylilyönneiltä ja katsojat saivat nauttia oikeasta kiekkoviihteestä. Pelin jälkeen helsinkiläisjoukkueiden väliaikaiset valmentajat keskittyivät lähinnä manailemaan virheitä ja väsymystä.
Muilla paikkakunnilla ottelut sujuivat tasaisesti ja yllätyksettömästi. Kautta edeltänyt kuohunta oli jäänyt taka-alalle kaikissa kaukaloissa.
Osinkoja junioreille
Edellisten vuosien tapaan jääkiekko jatkaa Suomen ylivoimaisena ykköslajina. Katsojamäärillä mitattuna sen suosio vain kasvaa. Viime kaudella runkosarjan otteluita seurasi paikan päällä yhteensä 2,1 miljoonaa katsojaa ja yleisökeskiarvo ottelua kohden oli 5 100 henkeä. Kaudella 2010-2011 katsojia oli runsaat kaksi miljoonaa, keskimäärin 4 800 jokaisessa pelissä.
Lukuja, joista esimerkiksi kotimainen jalkapalloilu saa haaveilla kenties ikuisesti.
Taloudellisesti monet seurat aloittivatkin kauden varsin hyvistä asetelmista. Suurin osa joukkueista teki menneellä tilikaudella voitollisen tuloksen. Taloudelliset tunnusluvut olivat muutenkin myönteisiä, sillä liikevaihdon lisäksi kasvua syntyi myös muilla liiketoiminnan aloilla.
Monet seurat ovat kertoneet lisääntyneistä mainostuotoista sekä onnistuneista yhteistyökumppanuuksista ja pelaajakaupoista. Esimerkiksi Lahden Pelicans on tehnyt positiivisen taloudellisen tuloksen jo seitsemänä peräkkäisenä vuotena.
Yksi menestyjistä oli Porin Ässät, joka ylsi viime kauden runkosarjassa viidenneksi. Liikevaihto kohosi ennätykselliseen 5,2 miljoonaan euroon. Ässien toimitusjohtajan Jukka Hirsimäen mukaan seura päättikin jakaa omistajilleen tilikauden voitosta osinkoja, joista suurin osa menee junioritoimintaan.
”Se raha mikä tulee jääkiekosta, käytetään jääkiekkoon”, Hirsimäki sanoo. Vuodesta 2000 liigajoukkueen toimintaa pyörittänyt HC Ässät Pori ei ole tätä ennen jakanut osinkoja.
Ässien pelaajapalkkiobudjetti alkaneelle kaudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, 2,3 miljoonaa euroa. Summaa on pystytty nostamaan vuosittain 100 000-150 000 eurolla jo useana vuonna peräkkäin.
”Tämä johtuu siitä, että olemme tehneet useita plusmerkkisiä tuloksia. Kahdeksasta viimeisestä tilikaudesta seitsemän on ollut voitollisia. Pelaajamenojen osalta ollaan aika lailla tappituntumalla liigan keskivälissä”, Hirsimäki kertoo.
Ilveksessä yt-neuvottelut
Liigaseurojen yhteenlasketut tulobudjetit ovat lähes 87 miljoonaa euroa. Tulobudjetteihin lasketaan mukaan pääsylipputulot, markkinointituotot ja muut tulot.
Suurimmalla, noin 8,5 miljoonan euron budjeteilla kauteen lähtivät Kärpät ja HIFK. Saipa toivoo pärjäävänsä puolta pienemmällä, neljän miljoonan budjetilla. Ässät pelaa runsaalla viidellä miljoonalla eurolla.
Ässät on kuitenkin liigan ainoa seura, joka saa suurimman osan tuloistaan pääsylipuista. Toisessa ääripäässä on TPS, jonka tuloista 1,2 miljoonaa euroa tulee pääsylipuista. TPS:n markkinointuotoiksi on arveltu jopa 2,9 miljoonaa.
Taloudellisesti viime kauden suuri murheenaihe oli tapahtumat Tampereen Ilveksen toimintaa pyörittävän Ilves-Hockey Oy:n ympärillä. Vuosina 2008-2011 yhtiö teki seuran ilmoituksen mukaan tappiota 1,6 miljoonaa euroa.
Viime kesänä yhtiössä tehtiin selvitys taloudellisesta tilanteesta, ja sen pohjalta rakennettiin suunnitelma yhtiön kassan, käyttöpääoman sekä negatiivisen oman pääoman korjaamiseksi. Elokuun alussa yhtiön hallitus kertoikin käynnistävänsä prosessin koko organisaatiota koskevasta yhteistoimintaneuvottelusta. Tarkoituksena on myös järjestää laaja osakeanti vielä kuluvan syksyn aikana.
Ilkkumiseen ei ollut aihetta Tampereen toisessa seurassa Tapparassa. Taloudellinen menestys oli suorassa suhteessa urheilulliseen menestykseen. Tapparan edustusjääkiekkoilusta vastaava osakeyhtiö Tamhockey teki tilikaudella tappiota lähes 300 000 euroa. Tappara jäi pudotuspelien ulkopuolelle, mutta suuri miinusmerkkinen tekijä oli myös valmentajanvaihdos kesken kauden.
Jääkiekon SM-liigassa on 14 joukkuetta, jotka kukin pelaavat runkosarjassa 60 ottelua. Pudotuspelit alkavat maaliskuussa ja Suomen mestarin nimi on selvillä huhtikuun lopussa.
Lue myös
Jokerien toimitusjohtaja saa postia SK:n toimittajalta.