Itärajan yli on tullut 59 lasta – nuorin yksivuotias
Suurin osa Venäjän hybridioperaation aikana itärajan yli saapuneista on parikymppisiä miehiä, mutta joukossa on myös alaikäisiä, joiden enemmistö saapui ilman huoltajaa.
Venäjän hybridioperaation aikana Suomeen on saapunut itärajan yli yhteensä 1 313 turvapaikanhakijaa, Maahanmuuttovirasto kertoo SK:lle. Rajan yli tulleista turvapaikanhakijoista 85 prosenttia on miehiä ja selkeä enemmistö on 20–30-vuotiaita.
Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös 59 alaikäistä, joista nuorin on yksivuotias. Päiväkoti-ikäisiä on kaikkiaan 12 ja alakouluikäisiä 11. Enemmistö alaikäisistä, 36 poikaa, saapui ilman vanhempiaan tai huoltajaa. Nuorin yksintullut on 15-vuotias. Yksintulleiden yleisimmät lähtömaat ovat Syyria ja Iran.
Toistaiseksi vain reilu kymmenesosa hybridioperaation aikaisista itärajan turvapaikkahakemuksista on käsitelty. Kielteisiä päätöksiä on 59, rauenneita 91. Myönteisiä päätöksiä ei ole tehty. Tiedot kattavat ajan elokuun alusta helmikuun 23. päivään.
Viime vuosina syyrialaisista lähes kaikki ja iranilaista suurin osa on saanut myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen, Migrin tilastoista ilmenee.
Rajavartiolaitoksen mukaan viime elokuussa Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille alkoi saapua poikkeuksellisen paljon ihmisiä ilman vaadittavia matkustusasiakirjoja. Hallituksen mukaan kyseessä on Venäjän hybridioperaatio, joka uhkaa kansallista turvallisuutta.
Tulijoiden estämiseksi hallitus sulki itärajan rajanylityspisteet ensin osittain ja lopulta kokonaan. Sulku jatkuu ainakin 14. huhtikuuta asti.
Sulun aikana maastorajan yli on tullut yksittäisiä pieniä ryhmiä. Sisäministeri Mari Rantanen on arvioinut Helsingin Sanomissa, että tulijoiden määrä kasvaa keväällä.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariseen ei ole oltu erikseen yhteydessä hybridioperaation aikana tulleiden alaikäisten määristä, mutta hän on kuullut asiasta.
Pekkarista huolettaa erityisesti se, että hallituksen parhaillaan kaavailemat lakimuutokset voivat vaarantaa vastaisuudessa itärajan yli saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet.
”Alaikäiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He ovat usein tulleet pitkän turvattoman matkan, he ovat traumatisoituneita ja usein erossa perheestään. He tarvitsisivat aivan erityistä apua ja tukea, jotta näistä traumoista ei tulisi pitkäkestoisia.”
Lapsiasiavaltuutettua huolestuttaa, mitä lasten hyvinvoinnille tekee se, jos heihin suhtaudutaan tunkeutujina.
Pekkarinen tyrmää erityisesti niin sanotun ”push backin” eli ihmisten työntämisen takaisin heti rajalta niin, että heidän ei sallita jättää turvapaikkahakemusta. Tällainen toiminta on kielletty EU-laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on perustuslaissa sitoutunut.
Sisäministeriö tiedotti viime viikolla uudesta säädöshankkeesta, jolla torjutaan välineellistettyä maahantuloa eli käytännössä hybridivaikuttamista. Tarkoituksena on saada hallituksen esitys poikkeuslaista eduskunnalle jo maaliskuun aikana.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan päämääränä olisi käytännössä säätää takaisintyönnöistä.
”Tämä ei yksinkertaisesti tule kysymykseen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella”, Pekkarinen sanoo.
”Kyllä minä haluan nähdä, että kenellä pokka pitää siinä vaiheessa, jos itärajalle alkaa kuolla lapsia. Oma pokka ei ainakaan pidä. Sellainen rikkoisi lapsen oikeuksien sopimusta hyvin vakavasti.”
Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto julkaisi takaisintyönnöt tuomitsevan julkilausuman vuonna 2021. Sen mukaan lapsia ei saa koskaan estää saapumasta maahan.
Pekkarinen nostaa esille myös parhaillaan lausuntokierroksella olevan esityksen rajamenettelystä. Se on turvapaikkamenettely, jossa tietyt hakemukset tutkitaan rajalla, kauttakulkualueella tai niiden läheisyydessä. Turvapaikanhakijat voidaan majoittaa väliaikaisesti telttoihin tai kontteihin. Rajamenettelyssä turvapaikanhakijat saisivat liikkua vain suljetun vastaanottokeskuksen alueella. Toimenpiteet kohdistuisivat myös alaikäisiin.
Viime kesänä YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomea lopettamaan turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten sulkemisen säilöönottokeskuksiin.
”On oikeastaan melkein surkuhupaisaa, että ollaan nyt säätämässä lakia, joka saattaa johtaa sen kaltaisiin tilanteisiin, josta YK:n lapsen oikeuksien komitea on juuri suositellut pysymään kaukana”, Pekkarinen sanoo.