Inkoon kelluva kaasuterminaali on tehnyt kymmenien miljoonien tappiot – kaasun kysyntä arvioitiin yläkanttiin
Lng-terminaalin hyöty nähtiin Balticconnector-putken hajoamisen jälkeen. Silti valtio haluaisi, että toiminta olisi kannattavaa.
3
MIN
Inkoossa sijaitseva lng-teminaali on tehnyt vuosina 2022–2024 noin 42,6 miljoonan euron tappiot. Lng on nesteytettyä maakaasua.
Kelluvaa terminaalia alettiin suunnittelemaan Sanna Marinin (sd) hallituskaudella vuonna 2022, koska maakaasun toimitukset Venäjältä putkea pitkin Suomeen keskeytyivät. Suomen valtion omistama kaasuyhtiö Gasum ei suostunut maksamaan kaasusta venäläiselle Gazpromille ruplissa ja venäläiset sulkivat kaasuhanan.
Kaasunsaannin varmistamiseksi valtionyhtiö Gasgrid päätyi nopealla aikataululla sopimukseen yhdysvaltalaisen Excelerate Energyn kanssa lng-laivan ankkuroimisesta Inkooseen. Sopimus solmittiin kymmeneksi vuodeksi ja sen hinnaksi tuli 460 miljoonaa euroa.
Poliittinen pane oli kova. Silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) hoputti terminaalin luvitusta ja rakentamista.
Sopimus Suomen ja yhdysvaltalaisen yhtiön kanssa tehtiin ensisijaisesti huoltovarmuussyistä. Valtion ajatus oli myös se, että lng-terminaalista aiheutuvat kustannukset voitaisiin kattaa asiakkailta perittävillä käyttömaksuilla.
Tilinpäätösten mukaan teollisuus ei ole kuitenkaan tarvinnut lng:tä niin paljon kuin alun perin arvioitiin. Käytännössä lng-terminaalin kaasun tarjonta on ollut suurempaa kuin kysyntä.
Gasgrid Floating LNG Terminal Finland Oy:n toimitusjohtaja Satu Mattila ei halua arvioida kesken tilikauden, tuleeko myös tästä vuodesta tappiollinen.
”Vuoden 2025 aikana terminaalin käyttö on ollut tasaista, vaikka kaikkea kapasiteettia ei olekaan varattu lämpimän kevättalven aikana”, hän sanoo.
Terminaalilaiva on suunnitellusti telakalla elo-syyskuussa. Silloin siitä ei myydä lng:tä, mikä vaikuttaa osaltaan kannattavuuteen.
Toimitusjohtaja uskoo, että yhtiöllä on edellytykset olla myös kaupallisesti kannattava.
Energiateollisuuden kaasumarkkinoiden johtava asiantuntija Heikki Lindfors puolestaan näkee, ettei lng-terminaali voi olla normaalissa markkinatilanteessa kannattava. Sopimusta on jäljellä vielä seitsemän vuotta.
”Vuokrahinta on vuodessa 46 miljoonaa euroa. Se on paljon. Jatkossa kaasulle tulee muita vaihtoehtoja, kun teollisuus sähköistää toimintojaan”, Lindfors sanoo.
Kaasua käytetään etenkin metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden prosesseissa. Yksi suurimmista kaasunkäyttäjistä on ollut esimerkiksi polttoainejalostaja Neste, joka ilmoitti jo vuonna 2022 testaavansa propaania maakaasun korvaajana. Tarkkoja tietoja Nesteen nykyisestä energian hankinnasta ei ole.
”Nyt pitää etsiä uusia ratkaisuja vuoden 2032 jälkeiseen kaasun hankintaan. Kaasua tarvitaan silloin vähemmän”, Lindfors sanoo.
Lue myös:
-
![]()
Venäläisen maakaasun virtaus Suomeen loppui toukokuussa 2022. Suomi ratkaisi ongelman vuokraamalla kaasulaivan amerikkalaisyhtiöltä. Saadaanko se käyttöön jo ensi talveksi? energiaKelluvasta LNG-terminaalista kilpailivat Saksa ja monet muut maat – Suomen piti toimia nopeasti
8 MIN![]()
Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-kaasuputki hajosi lokakuussa 2023. Keskusrikospoliisi epäilee edelleen putkivaurion aiheuttajaksi Hongkongin lipun alla seilaavaa Newnew Polar Bear -alusta. Esitutkinnassa selvisi, että putken rikkoi laivan ankkuri.
Putken rikkoutuminen todisti Inkoon lng-terminaalin tarpeellisuuden. Kaasun saanti teollisuudelle pystyttiin turvaamaan. Ilman terminaalia energiasta olisi tullut todennäköisesti pulaa ja esimerkiksi sähkön hinta olisi voinut nousta reippaasti.
Toimitusjohtaja Mattilan mukaan Balticconnectorin vaurion aikana lng-terminaalin hyödyt olivatkin Suomen kansantaloudelle moninkertaiset terminaalin vuokrakustannuksiin verrattuna.
”Terminaalin merkitystä pitää tarkastella yhteiskunnan kokonaisvaikutusten osalta”, hän sanoo.
Gasgridin omistajaohjaus on valtiovarainministeriössä. Hallitusneuvos Harri Safon mukaan omistajaohjaus seuraa lng-terminaalia koskevaa kehitystä Gasgridin kanssa pidettävissä tapaamisissa kolmen kuukauden välein. Huoltovarmuus on tärkein, mutta:
”Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on, että lng-toiminta olisi kannattavaa”, hän mainitsee valtion tavoitteeksi.
Suomen valtio pääomitti Gasgridia vuoden 2022 lopulla 105 miljoonalla eurolla lng-terminaalin toiminnan käynnistämiseksi.
Pääomituksella on myös katettu kolmen vuoden aikana tulleita tappiota. Jos terminaalin toiminta ei käänny voitolliseksi, joutuvat veronmaksajat antamaan yhtiölle todennäköisesti lisää rahaa.