Iltalehti paljasti salaista tietoa, mutta Puolustusvoimat pysyi rauhallisena – Ministeriö: Ei yhtymäkohtia HS:n tapaukseen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Iltalehti julkisti joulukuun 5. päivänä kovan uutisen. Sen mukaan Puolustusvoimat oli esittämässä puolustusministeriölle, että Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi valittaisiin yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35A.

Kaikille prosessia seuranneille oli selvää, että tämä merkitsisi F-35:n voittoa myös lopullisessa valinnassa valtioneuvostossa. Koko ajan oli korostettu sitä, että suorituskyky on valinnan ratkaiseva tekijä. Suorituskyvyn arvioi puolustusvoimat. Jos se päätyisi F-35:een, loppu olisi muodollisuus.

Niin myös kävi. Valtioneuvosto julkisti valinnan tuloksen joulukuun 10. päivänä, viisi päivää Iltalehden uutisen jälkeen.

Lehti kertoi uutisensa perustuneen useisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteisiin. Niitä ei luonnollisestikaan yksilöity. Toimittajan lähdesuojahan on hyvin vahva, myöskin tapauksissa, joissa lähde kertoo maanpuolustukseen liittyvistä, salassa pidettävistä asioista.

 

Salassapito oli yksi kantavista periaatteista koko hävittäjävalinnassa eli HX-prosessissa. Puolustusministeriön eläkkeelle jäänyt kansliapäällikkö Jukka Juusti kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa projektin kestäneen seitsemän vuotta, kaksi kuukautta ja kaksi päivää. Aikaa mitattiin hävittäjien esiselvitystyöryhmän asettamisesta maan hallituksen valintapäätökseen.

Salassapidon vuoksi muun muassa kaikki hankintaan liittyvät neuvottelut pyrittiin järjestämään erityisissä turvatiloissa. Sellaisissa olosuhteissa lopputuloskin esiteltiin pääministeri Sanna Marinille (sd), Juusti kertoo.

Salassapidolle oli useita perusteita. Prosessin yhteydessä Suomi kertoi valinnassa mukana olleille yrityksille ja myös sai niiltä paljon luottamuksellista tietoa. Salailulle oli myös kaupallisia perusteita. Suomi uskoi saavansa parhaan mahdollisen sopimuksen pitämällä kaikki viisi ehdokasta mukana kisassa loppuun saakka. Se edellytti monien asioiden salaamista.

 

Iltalehden juttu oli journalistien kielellä skuuppi. Se perustui omaan uutishankintaan merkittävässä asiassa ja piti paikkansa. Tekijät ansaitsisivat vähintään palkankorotuksen.

Jutun tekeminen ja julkaiseminen vaati myös jonkinlaista siviilirohkeutta. Maanpuolustukseen liittyvien salaisten tietojen sorkkiminen saattaa nimittäin Suomessa johtaa myös vankeustuomioon.

Sellaista apulaisvaltakunnansyyttäjä hakee nyt kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle. Heitä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja paljastamisen yrityksestä ns. Viestikoekeskus-jutussa joulukuussa 2017. Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen, jonka esitutkinta käynnistyi pääesikunnan poliisille tekemästä tutkintapyynnöstä.

Iltalehden F-35-jutussa tilanne oli toinen. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrsky kertoo sähköpostitse, että lehden raportoima puolustusvoimien esitys ministeriölle ei ollut asian keskeneräisyyden vuoksi julkinen tieto.

Toisaalta sitä ei tiettyjä liitteitä lukuun ottamatta ollut merkitty salassa pidettäväksi. Paperista ilmeisesti puuttui punainen, suorakaiteen muotoinen leima, jonka keskellä lukee SALAINEN.

 

Puolustusvoimissa on siis kahdenlaisia salaisuuksia. Journalistien on syytä panna merkille, että yhdenlaisten paljastaminen voi tuoda mainetta ja kunniaa. Toisenlaisten paljastaminen tai edes sen yrittäminen voi johtaa telkien taa.

Iltalehden HX-skuuppi kuului ensin mainittuun kategoriaan. Niinpä asiasta ei Hyrskyn mukaan ole vireillä minkäänlaista selvitystä tai tutkintaa. Se ei tosin edes edellyttäisi puolustusvoimien tutkintapyyntöä, koska rikoslakiin sisältyvä turvallisuussalaisuuden rikkominen ei ole asianomistajarikos.

”Vuoto ei aiheuttanut hävittäjähankkeen valmistelulle tai päätöksenteolle mitään suurempaa haittaa – ehkä lievää mainehaittaa lukuun ottamatta”, Hyrsky kirjoittaa.

Entä onko tällä tapauksella minkäänlaisia yhtymäkohtia Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutusta alkaneeseen prosessiin?

”Näissä kahdessa tapauksessa ei ole mielestämme oikein yhtymäkohtia.”

Asiakirjan määrittelee salassa pidettäväksi ja turvallisuusluokittelee sen laatinut viranomainen. Puolustusvoimien päätöksiä ei juuri pysty haastamaan.

SK koki sen hakiessaan hallinto-oikeudesta muutosta Ilmavoimien päätökseen salata lähes kaikki Hornet-hävittäjien hankintaan liittynyt aineisto siihen saakka, kunnes koneet poistuvat käytöstä. Oikeus asettui vankasti Ilmavoimien tueksi ja paperit pysyvät salaisina.

HX-hankinnan vastaavat tiedot sen sijaan kerrottiin valinnan perustelumuistiossa jo valinnan julkistamispäivänä.

 

Muutamat ulkomaiset esimerkit osoittavat, että salaisiksikin leimattujen papereiden julkistaminen voi todellakin olla Pulitzer-palkinnon eikä vankilatuomion arvoinen teko.

The New York Times on saanut ja käynyt läpi satoja, salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja Yhdysvaltain asevoimien operaatioista Lähi-idässä. Niistä löytyi suuri määrä esimerkkejä huonosti suunnitelluista ja kehnosti toteutetuista ilmaiskuista, joissa pahojen terroristien asemasta on kuollut tuhansia siviilejä.

Punaleima on viuhunut taajaan, kun Pentagon on halunnut piilotella ja painaa villaisella näitä tapauksia. Media on tehnyt työtään ja kaivanut niitä esille. Missään ei ole raportoitu, että Yhdysvalloissa olisi nostettu syytteitä tällaisia juttuja tehneitä toimittajia vastaan.

Tanskassa sotilastiedustelun johtaja on vangittu epäiltynä valtion salaisuuksien paljastamisesta. Tapaus liittyy useissa tanskalaisissa viestimissä julkaistuihin artikkeleihin. Helsingin Sanomat kertoo, että usean tanskalaismedian päätoimittajia on kutsuttu Tanskan turvallisuuspoliisin puhutteluun. Toimittajia vastaan nostetuista rikossyytteistä ei ole raportoitu.

HS:n johto pukeutui tummiin, päätoimittajan ääni värisi – Kun Viestikoekeskus-päätökset levisivät, toimituksessa alkoi kritiikki