Ei saa puhua mitään talon ulkopuolelle

Neljä vuotta sitten Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jonka vuoksi kolme toimittajaa voi joutua vankilaan maanpetosrikoksesta. Päätoimittaja Kaius Niemi vältti syytteet.

media
Teksti
Milka Valtanen
Kuvitus
Outi Kainiemi

Voit kuunnella jutun myös ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

Kaius Niemi lähetti sähköpostin kello 11.01. ”Hyvät kollegat.”

Hän ja muut neljä tiesivät jo.

”Tämä päivä jää Helsingin Sanomien historiaan erityisen synkäksi etapiksi.”

”Lähes neljä vuotta sitten alkanut esitutkinta sotilastiedustelun Viestikoekeskusta käsittelevästä jutusta ja tutkintaa seurannut syyteharkinta on päätynyt kannaltamme huonoimpaan mahdolliseen lopputulokseen.”

Oli perjantai 29. lokakuuta 2021. Lähes neljä vuotta siitä, kun keskusrikospoliisi oli alkanut tutkia, olivatko Helsingin Sanomien toimittajat rikkoneet lakia.

Poliisi epäili, että viisi toimituksen jäsentä oli julkaissut oikeudettomasti tietoja, jotka oli määrätty salaisiksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.

Mutta kaikki epäillyt eivät saaneet syytteitä. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen saivat apulaisvaltakunnansyyttäjältä syyttämättäjättämispäätökset.

Toimituksen infotilaisuus järjestettiin puoli kahdeltatoista.

Niemi ja Mäkinen olivat tummissa puvuissa päätoimittajan työhuoneessa ja puhuivat toimitukselle Teams-videopuhelussa.

Tunnelma oli synkkä. Kuulosti siltä, että Niemen ääni värisi. Kahta toimittajaa ja yhtä uutispäällikköä uhkasi vankeusrangaistus maanpetosrikoksesta.

”Ensimmäinen reaktio oli suunnilleen, että Suomi on menossa Kiinan tielle”, yksi toimituksen jäsen kertoo.

”Ja sitä siinä selvästi haettiinkin.”

 

Suomen salaisin paikka -juttu julkaistiin lauantaina 16. joulukuuta 2017. Se käsitteli sotilastiedustelun Viestikoekeskusta Tikkakoskella.

Helsingin Sanomat oli saanut haltuunsa asiakirjoja. Ne oli luokiteltu salaisiksi tai erittäin salaisiksi. Ne kertoivat, mitä sotilastiedustelun yksikössä Tikkakoskella tapahtui.

Jutun kuvituksessa asiakirjojen punaleimat vahvistivat vaikutelmaa salaisuuksien paljastamisesta. Twitterissä Helsingin Sanomat julkaisi mainosvideon, joka myöhemmin poistettiin. Siinä esiintyivät jutun kirjoittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen. Luvattiin lisää juttuja aiheesta.

Asiakirjojen tiedot olivat jo kymmenisen vuotta vanhoja. Niiden perusteella kuitenkin kerrottiin Viestikoekeskuksen tehtävistä: mitä keskus teki ja miten. Montako ihmistä siellä työskenteli ja millaisia olivat henkilöstön ongelmat. Mitä olivat keskuksen asiakkaat ja sidosryhmät, siis keitä varten laitos tiedusteli. Sotilastiedustelun huippusalaisesta valvontajärjestelmähankkeesta kerrottiin nimi, tavoite ja hinta.

Tarkoitus oli selittää lukijoille, millaiselle laitokselle tekeillä ollut tiedustelulaki antaisi uusia valtuuksia, esimerkiksi oikeuden kuunnella rajat ylittävää viestiliikennettä. Uusi tiedustelulaki vaati perustuslain muutosta, jonka hallitus halusi viedä läpi kiireellisellä menettelyllä.

Mutta kaikki eivät nähneet artikkelia samalla tavalla.

Yksi lukija oli erityisen pahoillaan.

Salaisia asiakirjoja on laittomasti luovutettu Helsingin Sanomien haltuun”, alkoi tasavallan presidentin tiedote.

Siltä osin on rikostutkinta käynnistetty. Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) tviittasi:

Sananvapauden väärinkäytöstä on lyhyt matka epäisänmaallisuuteen.

Tutkintapyynnön teki Puolustusvoimien pääesikunta.