Hoitajamitoitus ratkeaa ulkomaalaisella työvoimalla, sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja: Suomeen olisi tuhansia tulijoita
Terveysyritys Mehiläinen aikoo tuoda Suomeen ensi vuonna tuhat ulkomaista hoiva-avustajaa. Halukkaita olisi moninkertaisesti, mutta julkinen sektori ei ole halunnut palkata heitä.
Hoitajamitoituksen toteuttaminen onnistuu kyllä. Henkilökuntaa vanhustenhoivaan riittää. Näin sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.
Hänen mukaansa tulijoita suomalaisvanhuksia hoivaamaan olisi tuhansittain, Aasiasta. Filippiineiltä ja Intiasta etenkin.
”On esitetty väitteitä, että ei tänne kukaan halua tulla, koska täällä on kylmää ja pimeä ja korkea verotus. Joka näin julistaa ei joko tiedä, mistä puhuu tai sitten hänellä on jokin agenda”, Järvenpää sanoo.
”Suomi on maailman onnellisin, tasa-arvoisin, turvallisin maa. Palkkaus on kymmenkertainen verrattuna Intiaan ja Filippiineihin.”
Ensi vuonna tarvitaan arviolta 3 500 uutta työntekijää vanhustenhoitoon, jotta tuleva 0,7-henkilöstömitoitus voitaisiin toteuttaa.
Se ei ole määrä eikä mikään, Järvenpää sanoo. Mehiläisen rekrytointiyritys saa ulkomaalaisilta hoitajilta noin 5 000 hakemusta kuussa. Vuodessa 60 000.
”Ei pidä paikkansa, että henkilöstömitoitusta ei voisi toteuttaa tai että sitä pitäisi vielä lykätä.”
Tuleva mitoitus koskee ympärivuorokautista vanhustenhoivaa. Jatkossa kymmentä vanhusta kohden on oltava seitsemän työntekijää. Siis yhtä vanhusta kohden 0,7, kun nykyinen vaatimus on 0,6.
Mitoitukseen voidaan laskea sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi hoiva-avustajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja kuntoutuksen ohjaajia. Työvuorossa on aina kuitenkin oltava joku, jolla on lupa antaa lääkkeitä.
Mitoituksen piti tulla voimaan ensi huhtikuussa, mutta sitä viivästytettiin vuoden loppuun.
Osa vanhusten hoivapaikoista uhkasi mennä kiinni. Niihin ei olisi löytynyt uuden mitoituksen edellyttämää lisähenkilökuntaa.
Lisäksi huoli on ollut, että kotihoidossa aletaan pitää entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät siellä pärjää.
Mehiläisen Janne-Olli Järvenpää sanoo, että työntekijäpula oli ennakoitavissa jo kolme vuotta sitten.
Keväällä 2019 Suomessa keskusteltiin puutteista, joita oli havaittu esimerkiksi Esperi Caren hoitolaitoksissa. Sdp vaati 0,7-mitoitusta lakiin ja voitti vaalit.
”Silloin nähtiin, että mitoitus on tulossa ja tulee työvoimapula, koska koulutusmäärät Suomessa eivät riitä”, Järvenpää sanoo.
Mehiläinen perusti oman rekrytointifirman, Healthcare staffing solutions. Se avasi toimiston Hongkongiin.
Sieltä Mehiläinen palkkaa Hongkongiin hoitajiksi tulleita filippiiniläisiä. Muitakin, mutta etenkin filippiiniläisiä.
Mehiläinen järjestää heille yhdessä suomalaisten ammattioppilaitosten kanssa noin yhdeksän kuukauden etäkoulutuksen. Koulutuksessa opiskellaan suomen alkeet ja hoiva-avustajan töihin liittyviä tietoja.
Tulijan täytyy läpäistä suomen kielen A2-tason testi. A2-taso tarkoittaa eurooppalaisen kieliluokituksen mukaan, että pystyy ”välittömään sosiaaliseen kanssakäymiseen”.
Koulutuksen ja kielikokeen läpäisemisen jälkeen tulijat lennätetään Suomeen. Mehiläisellä on muutama hoivakoti, jotka ovat erikoistuneet ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämiseen. He työskentelevät siellä tyypillisesti noin kuukauden, minkä jälkeen he antavat ammattioppilaitokselle näytön hoiva-avustajan työn käytännön osaamisesta.
Sen jälkeen heidät voidaan laskea henkilöstömitoitukseen ja siirtää muihin hoivakoteihin.
Tähän mennessä Mehiläisen yhtiön kautta on tullut Suomen 430 ihmistä. Suurin osa Mehiläisen omiin hoivakoteihin, mutta yhteensä 15 eri työnantajalle, myös julkisiin hoivakoteihin.
Ensimmäiset ovat jo suorittaneet työn ohessa lähihoitajan tutkinnon.
”Palaute on ollut todella hyvää. Ammattitaito on täysin riittävä tai erinomainen, palveluasenne loistava. He ovat iloisia, sitoutuneita ja motivoituneita. Kollegat, esihenkilöt ja asiakkaat tykkää”, Järvenpää sanoo.
Ongelma on ollut suomen kielen taito. Se on tulijoilla heikko.
”Mutta ei sitä opi kuin muuttamalla Suomeen.”
Hongkongin toimisto pyörii alle viiden ihmisen voimin, Järvenpää sanoo. Maksettua markkinointia ei ole. Silti hakemuksia tulee kuukaudessa tuhansittain.
”Meillä on työterveyshuolto. Meillä on päiväkodit, meillä on palkalliset vanhempainvapaat. Ne ei ole Aasiassa todellisuutta.”
”Me otamme itsestään selvänä sellaisen asian kuin työaika. Ei ole itsestään selvä asia Singaporessa.”
Mehiläinen avasi kesäkuussa toisen rekrytointitoimiston Singaporeen.
”Pitäisi keskittyä oikeisiin ongelmiin. Missään nimessä ei ole kyse siitä, ettei Suomeen haluta tulla. Sataprosenttisen varmasti halutaan! Meitä on maailmassa kahdeksan miljardia, ja nuori väestö on Aasiassa. Filippiinien keski-ikä on 26 vuotta, suomalaisten 43 vuotta. Totta kai työvoimaa on saatavilla.”
Mehiläisen omiin hoivakoteihin palkataan ulkomailta ensi vuonna noin 350 ihmistä.
”Se riittää siihen, että me pystytään mitoitukset täyttämään.”
Lisäksi Mehiläisen yritys palkkaa ihmisiä ulkomailta muille asiakkaille. Yhteensä noin tuhat.
Miksi tuhat?
Jos työvoiman saa ulkomailta helposti, miksei hoitoalalle palkata sieltä enemmän väkeä? Vaikka kaikki 3 500, jotka ensi vuonna laskelmien mukaan tarvitaan.
”Käytännössä tilauksia ei tuota enempää ole tullut julkiselta puolelta, hyvinvointialueilta.”
”Onhan se erikoista, että sanotaan, että on henkilöstöpulaa, jos ei kuitenkaan haluta rekrytoida. Ehkä siellä ollaan varovaisia, kun aikaisemmin on pääosin työllistetty kantasuomalaisia. Nyt pitäisi ottaa kollegoiksi ihmisiä opettelemaan suomea.”
Tai sitten todellinen syy on rahapula, Järvenpää sanoo. Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, että niillä on ensi vuonna 1,5 miljardia liian vähän rahaa käytettävissä.
”Yritetään ehkä vielä lobata, jotta henkilöstömitoituksen nostoa lykättäisiin tai se peruttaisiin.”
Samaa sanoo henkilöstöpalveluyritys Baronan toimialajohtaja Simo Lohi. Myös Barona rekrytoi hoitajia ulkomailta Suomeen, sekin arviolta vajaa tuhat ensi vuonna.
Hyvinvointialueilta ei tule toimeksiantoja samalla tavalla kuin yksityisiltä firmoilta, Lohi sanoo.
”Kuluneen vuoden aikana kunnissa on paljon menty sen taakse, että ei viitsitä tehdä päätöksiä, kun hoiva siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle”, Lohi sanoo.
”On myös kuntia, joissa on ajateltu toisinkin ja tilauksia on tehty. Ne sopimukset ovat sitten siirtyneet hyvinvointialueille. Mutta isossa kuvassa päätöksenteko on ollut jumissa.”
”Hoitajapula on jäänyt kaiken muun säätämisen varjoon.”
Barona rekrytoi ihmisiä Suomeen lähinnä lähihoitajiksi, samaan tapaan kuin Mehiläisen yritys.
Suomessa on kuitenkin kova pula myös sairaanhoitajista.
Mehiläisen Janne-Olli Järvenpää sanoo: ”Sairaanhoitajapula on kinkkisempi.”
Baronan Simo Lohi: ”Sitä työstetään koko ajan. Mutta se on hankalaa.”
Ongelma ei ole, etteikö päteviä ihmisiä olisi saatavilla. Riittävä minimikielitaito saataisiin opetettua puolessa vuodessa, Lohi sanoo.
”Meille olisi tarjolla hyvällä kokemuksella ja koulutuksella hyviä sairaanhoitajia. Mutta ei ole valmiutta rekrytoida, koska se yhtälö ei toimi niin…”
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien pätevyyttä ei tunnusteta Suomessa. Tulijan opinnot ja työkokemus menevät Valviran arvioitaviksi. Arvioinnissa kestää noin neljä kuukautta. Sen jälkeen useimmille määrätään jonkin verran täydentäviä opintoja ammattikorkeakoulussa.
”Jos niissä opinnoissa kestää vaikka noin vuoden, ammattikorkeakoulu veloittaa siitä 6 000-10 000 euroa.”
Lähtömaassa hoitajan palkka voi olla 300 euroa kuussa, joten monelle tämä summa on liian suuri. Heitäkin on, jotka saavat summan kasaan.
”He usein sitten lainaavat rahat vaikka suvulta ja ovat korviaan myöten veloissa”, Lohi sanoo.
Barona palkkaa ensi vuonna joitakin kymmeniä ihmisiä sairaanhoitajaksi ulkomailta.
Opintojen hinnan lisäksi toinen hankaluus on työsopimus. Lähihoitajana voi työskennellä täydessä työsuhteessa oppisopimusopiskelijana, sairaanhoitajana ei. Baronan Suomeen palkkaamille sairaanhoitajille on räätälöity opiskelijatyösopimus siksi aikaa, kun he täydentävät opintojaan.
Hän uskoo, että ajan kanssa myös ulkomaalaisten sairaanhoitajien palkkaaminen helpottuu. Kun hoitajapula on tarpeeksi kova, jokin ratkaisu hitaaseen ja kalliiseen pätevöitymisprosessiin ehkä löytyy.
Pula voi olla kova jo ensi kesänä, Lohi arvelee.
”Viime kesä oli hoitajapulan vuoksi monessa sairaalassa vaikea, ja tuleva kesä tulee olemaan vielä vaikeampi. Itsekin lääkärinä olen hyvin huolissani.”
”Koko ajan sairaanhoitopiirit mediassa selittelevät vaikeuksia, että on sitä ja tätä ja tuota. Mitä tälle aiotaan tehdä? Meidän pitäisi kohta kouluttaa kokonainen Suomen ikäluokka sote-alalle.”
On arvioitu, että sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Tällä määrällä saataisiin korvattua eläköityvä henkilöstö ja vastaamaan ikääntyvien lisääntyvään hoidon tarpeeseen.
Vuonna 2019 Suomessa syntyi noin 50 000 lasta.