Hyvinvointialueet ryhtyvät lobbaamaan selvitäkseen tehtävistään – rahat talousahdinkoon on haettava valtion kassasta

Edunvalvontaan perustetaan uusi yhtiö. Siltä ostettavia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa.

sote-uudistus
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
6 MIN

Kuntaliitto tiedotti 28. lokakuuta, että se perustaa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa edunvalvontaan keskittyvän inhouse-yhtiön. Hyvinvointialueet voivat hankkia yhtiöltä palveluita ilman kilpailutusta.

Tiedote ei täysin avaa asian poikkeuksellista luonnetta ja päätöksen merkitystä.

Suomeen syntyy uusi julkisen sektorin edunvalvontayhtiö: Hyvinvointialueyhtiö Oy. Sen kautta hyvinvointialueet ryhtyvät valvomaan etujaan muun muassa valtion sote-rahoitusratkaisuissa.

”Uuden sote-ajan” alkuun on kaksi kuukautta, mutta hyvinvointialueiden tilanne on sumuinen ja epävarma.

Lähes kaikki hyvinvointialueet lähtevät suuriin uudistuksiin taloudelliselta ”takamatkalta”. Monilla alueilla on kymmenien miljoonien eurojen sopeuttamistarve.

Vaikka hoitajista ja lääkäreistä on lähes kaikkialla pulaa, joillakin hyvinvointialueilla saatetaan käydä heti vuodenvaihteen jälkeen yt-neuvotteluihin muun henkilöstön kanssa. Uudistuksessa henkilöstöllä ei ole siirtymäkauden irtisanomissuojaa.

Hyvinvointialueet toimivat käytännössä täysin valtion budjettirahoituksella vailla verotusoikeutta. Maksutulojen eli esimerkiksi terveysasemamaksujen osuus on vähäinen, ja niille on säädetty maksukatto.

Jos rahoitus ei riitä, keinot alueilla ovat vähissä: hyvinvointialue voi sopeuttaa ja leikata toimintojaan tai yrittää kerjätä lisärahaa valtiolta – tai vedota valtiota väljentämään tiukkaa normiohjausta kuten henkilöstömitoituksia.

Tähän kaikkeen hyvinvointialueet tarvitsevat yhteistä edunvalvontaa.