Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutusta 2,4 miljoonan euron lasku

Käräjäoikeuden tuomiota odotetaan lähipäivinä. Siitä riippuu, lankeaako lasku maksettavaksi valtiolle vai Helsingin Sanomia kustantavalle Sanomalle.

media
Teksti
Rami Mäkinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun oikeudenkäynti on asianajokuluilla mitaten yksi viime vuosien kalleimmista rikosjutuista. Lehden ja sen toimittajien puolustuksen kulut ovat nousseet jo käräjäoikeusvaiheessa miljoonaluokkaan.

Suomen Kuvalehti pyysi Helsingin käräjäoikeudelta asianajajien loppulaskut erittelyineen. Viimeiset niistä jätettiin käräjäoikeudelle viime viikolla.

Laskujen yhteissumma on lähes 2,4 miljoonaa euroa. Se on samaa tasoa kuin vaikkapa Talvivaaran ympäristörikosjutussa tai Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutussa, joissa puolustuksen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa olivat kahden–kolmen miljoonan euron luokkaa.

Helsingin Sanomat on resursoinut tähän huomattavasti, koska asia on sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta periaatteellisesti niin merkittävä. Jos vastaavaan tilanteeseen olisi joutunut pieni maakuntalehti, niin voi olla, että tämä olisi ollut hyvin erinäköinen oikeusjuttu. Juttu on luonnollisesti myös vastaajina oleville toimittajille erityisen merkittävä”, asianajaja Kai Kotiranta sanoo. Hän edustaa suurinta osaa vastaajista.

Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lehti julkaisi joulukuussa 2017 puolustusvoimien tiedustelutoimintaa käsitelleen artikkelin, jonka lähteenä oli Suomen ulkoisen turvallisuuden takia salaiseksi leimattuja asiakirjoja.

HS perusteli julkaisua asian yhteiskunnallisella merkittävyydellä. Tuohon aikaan valmisteltiin nykyisiä tiedustelulakeja, jotka ovat antaneet puolustusvoimille laajoja valtuuksia kansalaisten viestiliikenteen salaiseen tarkkailuun.

Syytettyjä toimittajia uhkaa vankeusrangaistus, mikä on Suomessa erittäin poikkeuksellista.

HS:n oikeudenkäyntikuluista suurin siivu on syntynyt toimittaja Tuomo Pietiläisen avustamisesta. Hän hankki Viestikoekeskus-jutun lähteenä olleen salaisen aineiston. Hänen asianajajansa Timo Ylikantolan loppulasku on lähes miljoona euroa, tarkalleen 987 896 euroa.

Kotiranta edustaa muita vastaajia eli juttusarjan toista toimittajaa Laura Halmista, esimiehenä toiminutta Kalle Silfverbergiä, entistä päätoimittajaa Kaius Niemeä ja Sanoma Media Finland -yhtiötä.

Halmisen osuus laskusta on 649 889 euroa, Silfverbergin 445 926 euroa, Niemen 116 812 euroa ja yhtiön 187 744 euroa.

Ylikantolan laskun loppusummaan sisältyy 24 prosentin arvonlisävero. Kotirannan laskujen yhteenvedossa summat puolestaan ovat alvittomia.

Todellisuudessa oikeusjuttu on maksanut Sanomalle tätä enemmän. Laskuissa ei näy työ, jonka yhtiön oma kuukausipalkkainen väki on jutun eteen tehnyt. Oikeudelle jätetyistä laskuista puuttuvat myös syytteeltä välttyneen toimituspäällikön Esa Mäkisen avustamiskulut. Kulu Mäkisen avustamisesta esitutkinnassa lienee samaa suuruusluokkaa kuin Niemen osuus.

Myös Niemi välttyi syytteeltä. Hän on oikeudessa kuitenkin vastaajan asemassa, koska häneen päätoimittajana kohdistuu syyttäjien vaatimus Viestikoekeskus-jutun poistamisesta verkosta. Nyt tilanne on tältä osin epäselvä, sillä oikeudenkäynnin aikana Niemi erosi päätoimittajan tehtävästään rattijuopumusepäilyn takia.

Asianajokuluja on kasvattanut se, että esitutkinta ja oikeusprosessi ovat jo tähän mennessä kestäneet yli viisi vuotta. Esitutkinta oli poliisille poikkeuksellisen vaativa ja työläs.

”Viranomaisten kulut ovat olleet varmasti ainakin yhtä paljon kuin puolustuksen, todennäköisesti enemmänkin”, Kotiranta arvioi.

Kotiranta on ollut mukana jutussa siitä lähtien, kun poliisi teki tutkinnan alkuvaiheessa kotietsinnän Halmisen asuntoon joulukuussa 2017. Ylikantola tuli Pietiläisen avustajaksi myöhemmin, kun ilmeni, että Pietiläisen ja Halmisen välillä saattaa olla intressiristiriita, eikä Kotiranta voinut avustaa molempia.

Molemmat toimittajat ovat syytteessä jutun kirjoittajina, mutta Halmisen mukaan juttu oli käytännössä Pietiläisen käsialaa, ja hän laati vain kakkosotsikon. Molempien nimet olivat lehdessä, koska tekeillä oli juttusarja, jonka myöhemmissä osissa Halmisella oli isompi rooli.

Asianajajien tuntilaskutus Viestikoekeskus-jutussa on ollut korkeampi kuin tavanomaisessa rikosjutussa. Juttu on vaativa juridisesti. Esimerkiksi Halmisen kotietsinnän laillisuutta ratkottiin jo esitutkinnan aikana korkeimmassa oikeudessa asti.

Jutussa on annettu jo esitutkintavaiheessa kolme korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua. Esitutkinnassa on siis ollut tavanomaista enemmän tulkintakysymyksiä. Tämä on osaltaan kasvattanut kuluja.

Loppuvaiheessa laskutuksen hinta on laskennallisesti ollut pääosin 250–300 euroa tunnilta.

Ylikantola oli tiistaina kiinni oikeusistunnossa, eikä kyennyt sieltä kommentoimaan Suomen Kuvalehdelle.

Myös asianomistajana oleva puolustusvoimat on jättänyt oikeudelle laskun. Sen loppusumma on 25 932 euroa eli murto-osa puolustuksen laskuista. Puolustusvoimien puhevaltaa oikeudessa on käyttänyt Pääesikunnan sotilaslakimies.

Käräjäoikeus antaa tuomion jutussa näillä näkymin tammikuun loppuun mennessä. Vasta silloin selviää, kenelle lasku lankeaa.

Jos toimittajat tuomitaan, lasku jää Sanomalle. Jos syytteet menevät nurin, niin valtio korvaa syyttöminä syytettyjen kulut.

Tosin siinäkin tapauksessa kulut korvataan vain siltä osin kuin käräjäoikeus katsoo niiden olevan hyväksyttäviä ja tarpeellisia. Kantaa laskuun oikeus kysyy myös syyttäjiltä, joilla yleensä on tapana suhtautua kriittisesti suuriin puolustuskuluihin.

Kävi kuinka tahansa, niin jo nyt on selvää, että Viestikoekeskus-juttu on myös rahassa mitattuna ainutlaatuinen mediaoikeudenkäynti Suomessa.

Juttua päivitetty 25.1.2023 klo 14: Täsmennetty, mitkä asianajokuluista ovat arvonlisäverollisia ja mitkä eivät.