Kansanedustajat Tapani Tölli (kesk) ja Li Andersson (vas). © Petri Kaipiainen

Hallitus haluaa tiedustelulain nopeasti – Joutuuko nuhteettoman kansalaisen viestintä tiedustelun kohteeksi?

KAHTA MIELTÄ: Kansanedustajat Tapani Tölli ja Li Andersson väittelivät tiedustelulain seurauksista ja aikataulusta.

kyberturvallisuus 15.6.2017

Teksti: Mikko Huotari

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi ei ole enää lintukoto. Naapureissa Pietari ja Tukholma ovat joutuneet terrori-iskun kohteiksi. Kyberturvallisuuteen liittyvät uhat ovat suomalaisille viranomaisille arkipäivää. Turvallisuusympäristön muuttuessa merkittävässä roolissa on tiedustelu, jonka avulla viranomaiset voivat ennakoida riskejä.

Siviili- ja sotilastiedustelulakien luonnokset julkistettiin 19. huhtikuuta, jonka jälkeen ne lähetettiin lausuntokierrokselle.

Lakiluonnokset vaativat myös muutoksia perustuslakiin. Viranomaiset voisivat puuttua luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan, jos heidän täytyisi hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Hallitus haluaa tehdä perustuslain muutokset nopeutetusti jo tällä vaalikaudella.

Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) johtaa tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää. Hänen mielestään lain säätämisessä ei ole syytä viivytellä.

Kansanedustaja Li Andersson (vas) pitää tiedustelulakia tärkeänä, mutta ei näe perusteltuna perustuslain muuttamista kiireellisellä aikataululla.

Miksi tarvitsemme uuden tiedustelulain juuri nyt?

TÖLLI: Siksi, että meillä ei ole tiedustelulakia. Melkein kaikissa Euroopan maissa on tiedustelulainsäädäntö. Suomessakin tästä täytyy säätää jotain, koska turvallisuusympäristö on muuttunut.

ANDERSSON: Kun tiedustelua harjoitetaan, on äärimmäisen tärkeää, että sitä säädellään lailla. Erityisen tärkeää se on, jos puhutaan kansalaisten perusoikeuksiin vaikuttavasta toiminnasta. Kansalaisten on tiedettävä, mitä valtuuksia viranomaisilla on.

Poliittista ristiriitaa herättää se, kuinka laajoja toimivaltuuksien pitää olla ja miten niitä voi rajata niin, että kansalaisten oikeusturva ja oikeus yksityisyyden suojaan huomioidaan niin pitkälle kuin on mahdollista. Vasemmistoliitto ei ole vielä muodostanut lopullista kantaa esitykseen.

Onko Suomessa turvattomampaa kuin ennen?

ANDERSSON: Viime vuosien kehitys Euroopassa on vaikuttanut Suomen turvallisuusympäristöön. Tietyt terroristiryhmittymät pyrkivät lietsomaan pelkoa ja toteuttamaan iskuja, jotka kohdistuvat tavallisiin ihmisiin isoissa kaupungeissa.

TÖLLI: Yksi keskeinen asia Suomen kannalta on kyberuhka, jonka digitalisaatio on mahdollistanut. Rikollisilla ja muilla pahaa tahtovilla on nykyään paremmat välineet, joilla voidaan haavoittaa yhteiskunnan toimintoja. Tämä koskee muun muassa turvallisuutta, sairaanhoitoa ja energiahuoltoa.

ANDERSSON: Se on yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta paljon oleellisempi muutos.

TÖLLI: Osa kyberuhkista voi käynnistyä ulkomailla. Kyse voi olla myös kansainvälisestä ja vakavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta, kaikki ei ole terrorismia.

Miksi suojelupoliisin nykyiset toimivaltuudet eivät riitä?

TÖLLI: Olemassa olevilla menetelmillä, kuten telekuuntelulla, pystytään tutkimaan vain sellaisia asioita, joissa epäillään rikosta. Vaikka tiedettäisiin, että suunnitelmissa on terroristinen teko, meillä ei ole välineitä tarttua asiaan, jos vielä ei ole olemassa rikosta.

ANDERSSON: Suojelupoliisi haluaa toimivaltuuksia tiedon saamiseen silloinkin, kun kohde ei välttämättä ole tiedossa. Nyt toimivaltuudet on kytketty rikoslainsäädäntöön. Uuden lain myötä Suposta tulisi tiedusteluviranomainen, eli se voi hankkia tietoa sellaisesta toiminnasta, jota ei ole säädetty rikolliseksi.

TÖLLI: Julkisuudessa on annettu kuva, että kyse olisi yleistoimivaltuudesta. Siitä ei ole kyse, vaan lupa esimerkiksi tietoliikennetiedusteluun saadaan vain oikeuden päätöksellä. Silloin täytyy yksilöidysti sanoa, mikä on vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle. Tiedustelutoimivaltuuksista säätäminen on tärkeää, koska tiedossa voi olla vakava uhka mutta ei yksilöityä tietoa, kuka mahdollista tekoa suunnittelee. Silti voidaan esimerkiksi tietää, mistä suunnasta uhka tulee.

Voiko nuhteeton kansalainen joutua viranomaisten valvontalistalle?

ANDERSSON: Kyllä voi. Uuden lain myötä sellaista vaihtoehtoa ei voi sulkea pois.

TÖLLI: Nykyisinkin, jos poliisi tutkii jotain asiaa, se saattaa kuulustella jotakuta, joka ei ole syyllistynyt rikokseen. Tässä on samasta ilmiöstä kyse.

ANDERSSON: Nykyiset pakkokeinot kohdistetaan tiedossa olevaan henkilöön, joten on epätodennäköisempää, että nuhteeton kansalainen voi joutua esimerkiksi telekuuntelun kohteeksi. Lupamenettely on sellainen, että pitää pystyä osoittamaan, miten henkilö liittyy tähän rikokseen.

Tulevaisuudessa, kun lupa on haettu tuomioistuimelta, maan rajan ylittävää tietoliikennettä voidaan seuloa tietyillä hakusanoilla. Tällöin myös nuhteettomien kansalaisten viestejä voidaan tutkia. Silloin on käyty käsiksi syyttömän kansalaisen yksityisyyden suojaan, luottamukselliseksi tarkoitettujen viestien sisältöön.

Jollekin sillä ei ole mitään väliä, mutta yksityisyyden suoja on perusoikeus, joka on tärkeä riippumatta siitä, onko jotain salattavaa vai ei.

TÖLLI: Täytyy muistaa, että prosessi on kaksivaiheinen. Ensin otetaan kiinni viesti ja vasta toisessa vaiheessa tutkitaan sisältö. Jos sisältö kuitenkin tutkitaan ja se on harmiton, viesti hävitetään heti. Kansalainen voi olla huoleton, koska hänen tietojaan ei käytetä väärin. Kansalaisena olisin enemmän huolissani, jos tiedustelulainsäädäntöä ei toteutettaisi.

Kenellä on riski joutua valvontalistalle?

ANDERSSON: Sellaisilla, jotka viestittävät rajojen yli tietyille alueille. Jos esimerkiksi Vuosaaressa maahanmuuttajataustainen ihminen kirjoittaa sukulaisille ja tutuille Syyriaan tai vaikka Venäjälle, on mahdollista, että tietoliikenne joutuu tiedustelutoiminnan kohteeksi. Tai ihan pelkästään siitä syystä, että on käyttänyt tiettyä palvelinta ja aakkosjärjestelmää.

TÖLLI: Jos vaikka mosulilaisesta nettikahvilasta tulee paljon viestejä ja tiedetään, että siellä suunnitellaan jotain uhkaavaa, silloin voi olla, että viestiliikennettä seurataan. Mutta jos näin käy ja todetaan, että se on harmitonta, tiedot poistetaan välittömästi.

Lapsikin tietää, että toisten kirjeitä ei saa lukea. Murtuuko viestintäsalaisuus uuden lain myötä?

TÖLLI: Se on murtunut jo. Nykyisinkin perustuslain 10. pykälän mukaan luottamuksellisen viestin voi tietyin syin avata. Nyt tässä esitetään laajennusta. Perusoikeuksia voidaan ohittaa tietyin edellytyksin, jotka on lueteltu perustuslain perusteluissa.

ANDERSSON: Lakiluonnoksessa on sellainen ero monen muun maan tiedustelulakiin, että meillä määritellyt hakuehdot eivät saa koskea viestin sisältöä. Hakuehdoksi ei voi laittaa ”pommi” tai ”Li Andersson”, vaan kriteerit koskevat esimerkiksi sijaintia. Ajatuksena on, että viestin sisältöön käydään vasta siinä vaiheessa, kun muut kriteerit täyttyvät.

TÖLLI: Meidän luonnos on tässä mielessä tiukempi kuin Ruotsissa tai monessa Keski-Euroopan maassa.

Kuinka tiedustelua valvotaan?

TÖLLI: Kun tuomioistuin antaa luvan, tiedusteluvaltuutettu saa siitä tiedon. Tiedusteluvaltuutetulla pitää olla suuret valtuudet ja myös riittävät resurssit.

Lisäksi eduskuntaan tulee valvontaelin, todennäköisesti erillinen valiokunta. Sillä on laajat tiedonsaantioikeudet, ja se pitää tiivistä yhteyttä tiedusteluvaltuutettuun. Tällainen valvontajärjestelmä ei ole poliittiselle suhdanteelle altis.

ANDERSSON: Tuomioistuinmenettelyssä pitää puolestaan huomioida perustuslaissa sanottu kynnys, jossa puhutaan vakavasta uhasta. Uhka itsessään ei riitä.

Tiedustelu on kansainvälistä toimintaa. Mitä haasteita siihen liittyy?

ANDERSSON: Kun on valtuudet vaihtaa tietoja muiden maiden viranomaisten kanssa, se koskettaa suomalaisten oikeusturvaa ja viestin salaisuutta. Esimerkiksi sotilasviranomaiset pystyvät jatkossa käymään vaihtokauppaa tiedustelutiedoilla.

Kansalaisen oikeusturvan kannalta on riski, jos Suomi luovuttaa tiedustelutietoa sellaisen maan tiedusteluviranomaisille, jolla on paljon löperömpi lainsäädäntö kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta.

TÖLLI: Tässä valvonta nousee isoon rooliin. Kansainvälinen tietojen vaihto on tärkeä. Nyt olemme riippuvaisia muiden maiden hyväntahtoisuudesta, jotta saamme vihjeitä.

ANDERSSON: Moni suomalainen varmaan ajattelee, että tiedustelu on hyväksyttävää oman maan turvallisuuden varmistamiseksi, mutta luulen monen näkevän ongelmallisena sen, että tiedot päätyvät jonnekin ihan muualle.

Kuinka kiire lakiuudistuksella on? Mitä ongelmia kiirehtiminen aiheuttaa?

ANDERSSON: Kiire koskee säätämisjärjestystä. Lakiluonnoksessa on kolme kokonaisuutta, joista yksi on perustuslain muutos. Lisäksi on siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua koskevat paketit.

Nyt hallitus haluaa, että perustuslain muutos pitäisi viedä kiireellisenä läpi. Se edellyttäisi viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa. Silloin se on mahdollista säätää ilman että käydään vaalit välissä.

TÖLLI: Ei tätä paniikissa ole tehty. Takana on huolellinen jo viime vaalikaudella alkanut valmistelu, vaikka julkinen kuva saattaa olla toinen.

ANDERSSON: Ei ole osoitettavissa sellaista Suomeen kohdistuvaa yksilöitävissä olevaa uhkaa, joka tarkoittaisi, että perustuslain muuttamisen kiireellisen säätämisjärjestyksen ehdot täyttyisivät. Kyse on ihmisten perustavimmista oikeuksista. Oikeudesta yksityisyydensuojaan ja luottamukselliseen viestinvaihtoon.

Jos laki hyväksytään kiireellisessä järjestyksessä, on riski, että syntyy ennakkopäätös. Joskus joku voi sanoa, että esimerkiksi yleinen taloudellinen tilanne on heikko ja joudumme puuttumaan tiettyyn perusoikeuteen.

TÖLLI: Lakia ei ole syytä viivytellä. Perustuslakiasiantuntijat ovat tehneet arvioita, milloin perustuslain muutoksessa on perusteltua käyttää kiireellistä menettelyä. Kun lausuntokierroksen tulokset saadaan, sitten arvioidaan, pitääkö perustuslain muutos tehdä kiireellisenä vai ei.

Arvioidaan nyt rauhassa se kiireelliseksi julistamisen menettely. Tämän lain säätäminen on välttämätöntä.

Paraneeko turvallisuus uuden lain myötä?

TÖLLI: Mikään järjestelmä ei ole sataprosenttinen, mutta kyllä saadaan parempia tuloksia kuin nyt, koska valtuudet kasvavat ja välineet paranevat. Jos tuloksia ei saada, valiokunta ehdottaa korjauksia lakiin.

ANDERSSON: Monessa Euroopan maassa on jo tällaisia toimivaltuuksia, eikä niissä silti ole pystytty estämään kaikkia terrori-iskuja. Yksittäisten solujen ja yksilöiden tekemien iskujen estämisessä ei ole kyse pelkästään tiedustelun toimivaltuuksista. Myös tavallisessa poliisityössä pitää olla riittävästi resursseja.

Luulen, että laajenevat toimivaltuudet ovat tehokkaita estämään kyberturvallisuuteen kohdistuvia hyökkäyksiä.

TÖLLI: Ruotsissa turvallisuuspoliisi on kertonut estäneensä kaksi vakavaa terrori-iskua. Suojelupoliisin mukaan uhka myös Suomessa on kasvanut merkittävästi.

ANDERSSON: Niin kuin kaikkialla Euroopassa.

Tapani Tölli