Hallitus haluaa kerätä sakoilla lisää rahaa valtiolle – ”Se ei ole rangaistusjärjestelmän tarkoitus”
En halua sellaista kehityssuuntaa kuin Yhdysvalloissa, sanoo rikosoikeuden professori.
Oikeusministeriö kaavailee taas sakkojen korotuksia. Ministeriön mukaan niiden ensisijainen tarkoitus on kasvattaa valtiolle saatavia tuloja.
Professori Jussi Tapani Turun yliopistosta, olette sanonut, ettei rikosoikeusjärjestelmää saa käyttää valtion talouden elvyttämisvälineenä. Miksi ei?
”Laajasti hyväksytty lähtökohta on se, että rikosoikeudellisilla keinoilla ei ole taloudellisia päämääriä. Rangaistusjärjestelmän tarkoituksena on ehkäistä rikoksia.”
”En muista törmänneeni näin suoraviivaiseen muotoiluun, jossa ehdotusta perustellaan julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämisellä. Eikö sillä perusteella olisi tarpeellista miettiä muidenkin tekojen rangaistavuutta pitäen silmällä sitä, kuinka paljon niistä aiheutuu kustannuksia esimerkiksi vankeuspäivinä?”
Mitä seurauksia voi tulla?
”Sillä voi olla ennakoimattomia seuraamuksia. Jos protesteja ei erityisesti tule, mikään ei estä hilaamasta sakkorangaistuksen rahamäärää koko ajan ylöspäin. Aina on varmasti tarvetta rahoitukselle.”
Poliisi vastustaa esityksen mukaisia sakkojen korotuksia. Mitä tapahtuu, jos viranomaisetkaan eivät usko rangaistusten oikeutukseen?
”Muutoksen legitimiteetti heikkenee. Me olemme lainkuuliaista kansaa, ja viranomaiset toimivat lähtökohtaisesti säännösten mukaisesti. Jos ja kun esitys menee eduskunnassa läpi, sitä aletaan noudattaa ja siihen totutaan.”
Miten korotukset vaikuttavat rikoksien määrään?
”Seuraamuksilla ei ole juuri merkitystä rikoksen tekemisalttiuteen, elleivät ne muutu radikaalisti. Silloin puhutaan esimerkiksi siitä, että sakkorangaistuksesta luovuttaisiin ja ainoa rangaistusmuoto olisi ehdoton vankeus.”
”Jos pysytään yhä samassa rangaistuslajissa ja vain rahamäärä muuttuu, kukaan ei ala kalkyloida. Enemmän merkitystä on kiinnijäämisriskillä.”
Miten ja millaisia korotuksia voitaisiin tehdä?
”Maltillisia. Yksiselitteisiä euromääriä ei voida sanoa. Jos kansantalous vaurastuu ja maksukyky paranee, se saa heijastua sakkoihin.”
Rikesakkoja kaksinkertaistettiin viimeksi syyskuussa 2015. Onko jatkuvista korotuksista hyötyä tai haittaa?
”Taloudellisten tavoitteiden asettaminen voi alkaa ohjata toimintaa, ja sakkorangaistuksilla saatavia tuloja pyritään maksimoimaan. En haluaisi sellaista kehityssuuntaa kuin Yhdysvalloissa, missä joissakin kaupungeissa lasketaan kaupungin budjetti sen mukaan, kuinka paljon rahaa saadaan kerättyä sakkotuloina.”
Parkkisakosta valittaminen hallinto-oikeuteen muuttui maksullisesti ja on nyt 250 euroa. Mitä tämä tarkoittaa oikeusturvan kannalta?
”Se on aika kova maksu.”
”Juridisen periaatteen mukaan maksun pitäisi olla järkevässä suhteessa riidan kohteeseen. Oikeusturvan saamiselle ei pitäisi asettaa kohtuuttomia kustannuksia.”