Finnairin uusi pomo on pankkimies, joka ei tiedä lentoliikenteestä mitään – ei ilmeisesti ole tarpeenkaan

Uutisanalyysi: Nordeasta Finnairin johtoon siirtyvä Topi Manner ei saa edeltäjänsä kaltaista lisäeläkettä. Muista sopimusehdoista Finnair ei vielä kerro.

Finnair
Teksti
Jyri Raivio

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ei tullut yhtiön sisältä.

Ei tullut ulkomailta.

Eikä tullut naista.

Finnairin hallitukselle hyvässä uskossa annetut evästykset uuden toimitusjohtajan valintaan eivät langenneet suotuisaan maaperään.

Tiistaina 3. syyskuuta kerrottiin, että Pekka Vauramon seuraajana valtion lentoyhtiön johdossa aloittaa ensi vuoden alusta Nordean henkilöasiakkaista vastaavan Personal Banking-liiketoiminta-alueen johtaja, 44-vuotias kauppatieteiden maisteri Topi Manner.

Vauramo ilmoitti siirtymisestään konepajayhtiö Metsoon jo toukokuussa, joten Finnairin hallituksella oli runsaasti aikaa seuraajan hakuun.

Lehdissä avoimesta työpaikasta ei ilmoiteltu, mutta ainakin yhtiön viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtajan Arja Suomisen mielestä kyseessä oli ns. avoin haku ”koska olimme kertoneet Vauramon lähdöstä kertovassa tiedotteessa, että haku aloitettaisiin heti.”

Hakijoita ilmaantuikin Suomisen mukaan ”ilahduttavan paljon” ja heidän joukossaan oli myös ulkomaalaisia.

 

Ratkaisevassa roolissa tässäkin haussa oli suorahakuyhtiö eli ns. Head Hunter.

Se metsästi Nordeasta uuden toimitusjohtajan, jolla ei ole minkäänlaista tietoa tai kokemusta kaupallisesta lentoliikenteestä muuten kuin asiakkaana.

Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut turkulainen Manner on tehnyt Nordean verkkosivuilta löytyvän cv:n mukaan koko yli kahden vuosikymmenen työuransa Nordeassa. Hänen kansainvälinen pankkitoimintakokemuksensa rajoittuu Baltian maihin.

Finnair ei vielä tässä vaiheessa halua kertoa Mannerin työsuhteen ehdoista. Pörssiyhtiössä ne ovat periaatteessa julkisia, mutta ne julkaistaan Suomisen mukaan ”aikanaan yhtiön internet-sivuilla ja vuosikertomuksessa.”

Yhden työsuhteen ehdon Finnair kuitenkin julkistaa jo nyt. Mannerille ei tule lisäeläkettä.

Vauramolle sellainen myönnettiin vuonna 2017, vaikka valtionyhtiöiden palkitsemisohjeessa nimenomaan sanotaan, ettei valtionyhtiöissä hyväksytä lisäeläkkeitä.

Vauramon maksuperusteinen eläke maksoi Finnairille viime vuonna 123 600 euroa ja synnytti suuren kohun.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk) vetosi turhaan Vauramoon, että hän luopuisi vapaaehtoisesti eläke-edustaan.

Mannerin sopimusta Suominen luonnehtii näin: ”voimme kuitenkin kertoa jo tässä vaiheessa, että sopimuksen ehdot ovat käsittääksemme omistajaohjauksen ohjeiden mukaiset.”

Vauramon saavutusten taustalla oli myös aimo annos onnea.

Vauramo lähti Finnairista heti, kun hänen seuraajansa oli valittu. Näin voidaan yhteisestä sopimuksesta toimia, vaikka hänellä oli kuuden kuukauden irtisanomisaika.

Loppuvuoden ajan väliaikaisena toimitusjohtajana toimii talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Vauramo lähti lentoyhtiöstä varmasti hyvillä mielin.

Hän aloitti työssään 1.6.2013. Ensimmäisenä kokonaisena Finnair-vuonnaan 2014 Vauramo ansaitsi 760 042 euroa ja viimeisenä eli 2017 jo 1 241 910 euroa.

Palkka nousi siis 63 prosenttia, minkä lisäksi Vauramo hankki osittain kannustinpalkkioina ja osittain omilla kaupoillaan muhkean Finnair-osakesalkun. Siinä oli elo-syyskuun vaihteessa 143 704 osaketta, joiden arvo oli noin 1,1 miljoonaa euroa.

Lisäksi maine yritysjohtajana kasvoi kohisten, riti rinnan yhtiön parantuvien tulosten kanssa. Kauppalehti Optio nimesi Vauramon kesällä 2018 Suomen parhaaksi yritysjohtajaksi.

Yksi maineen perustoista oli Finnairin osakekurssi. Vauramon aloittaessa se oli 2,75 euroa, hänen lopettaessaan 7,585 euroa. Välillä, viime talvena, tosin käytiin 12 euron tuntumassa.

Vauramon saavutusten taustalla oli myös aimo annos onnea.

Lentoliikenteen vahva, normaaliaikoihin verrattuna lähes kaksinkertainen kasvu alkoi vähän ennen hänen tuloaan Finnairiin. Kysyntää riitti ja tarjontaa saatiin, kun vuosikausia aiemmin tilatut A350-koneet alkoivat tulla yhtiön käyttöön.

Kaiken pohjana oli Aasian-strategia, joka sekin oli luotu jo kauan ennen Vauramon tuloa. Ja lisäksi tärkein kustannustekijä eli polttoaine halventui selvästi.

Kokonaismarkkinoiden kasvu jatkuu yhä. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n tuoreen tilaston mukaan maailman matkustajalentoliikenne kasvoi elokuussa lähes 8 prosentin vauhtia.

Pian taas kasvaa voimakkaasti myös Finnairin tarjonta. Ensimmäinen kahdeksasta vielä toimittamatta olevasta A350-koneesta saadaan käyttöön vielä tänä vuonna.

Myös polttoaineen hinnan suurimmat nousupaineet näyttäisivät olevan ohi. Kesän lopulla hinnat olivat Aasiassa 40 prosenttia ja Euroopassa 34 prosenttia edellisvuotisia korkeampia.

 

Uuden toimitusjohtajan Topi Mannerin vahvuuksiksi ilmoitettiin Finnairin tiedotteessa hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen suulla ”vankka kokemus yritys- ja yksityisasiakkaita koskevasta liiketoiminnasta sekä osallistuminen pankin digitaaliseen transformaatioon ja asiakaskokemuksen kehittämiseen”.

Kaikkien Nordean asiakkaiden kokemus digitaalisesta transformaatiosta ei ole ollut pelkästään hyvä. Pankin kannalta tulokset sen sijaan lienevät yksiselitteisen hyviä. Verkkoon on saatu siirrettyä valtava määrä semmoisiakin asiakkaita, jotka aiemmin lähinnä kantoivat kuraa pankkisalien marmorilattioille.

Digitaalinen transformaatio on päivän sana lentoyhtiöissäkin.

Iso ero pankkiin verrattuna on kuitenkin siinä, että lentomatkustuksessa tärkein asiakaskokemus ei tule digihärpäkkeitä rämplätessä vaan lentokoneessa, henkilökunnan palvelun kohteena istuessa.

Asiakaspalvelun vaatimuksissa on todella iso ero.

Johtajan on innostettava väkeään hyvään palveluun. Se on suhteellisen helppoa, kun asiat menevät hyvin ja kaikille riittää töitä.

Se käy todella vaikeaksi, kun suhdanne kääntyy ja iloinen kasvu vaihtuu tuskaiseksi säästämiseksi. Semmoiset ajatkin varmasti ovat edessä, joskaan ei ehkä Mannerin toimitusjohtajakauden alkuvaiheissa.

 

Oikaisu

Juttua muutettu 6.9.2018 klo 13.40. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Pekka Vauramo ei lähtenyt Finnairista heti ilmoitettuaan siirtymisestään Metsolle, vaan heti, kun hänen seuraajansa oli valittu.