Fennovoima – näin umpisolmu avattiin
Uutisanalyysi: SRV:n mukaantulo sai Fortumin pyörtämään päätöksensä, vaikka Venäjän-kaupat eivät ole edenneet.
Pitkään vatvotun Fennovoiman ydinvoimahankkeen kohtalo ratkesi lopulta rakennusyhtiö SRV:n mukaantuloon. Yhtiö päätti lähteä mukaan hankkeeseen 1,8 prosentin omistusosuudella.
Sen lisäksi Fennovoiman keskeisiin puuhaajiin alusta alkaen kuulunut Outokumpu nostaa oman osuutensa 1,8 prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin. Fortum tulee mukaan 6,6 prosentilla, joten kotimainen omistus nousee yli vaadittavan 60 prosentin rajapyykin.
”Nämä yritykset ovat tunnettuja ja luotettavia kotimaisia suomalaisperäisiä toimijoita”, Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) sanoi keskiviikkoaamuna 5. elokuuta järjestämässään tiedotustilaisuudessa.
Rehn vakuutti, että työ- ja elinkeinoministeriö seuraa yhtiön omistuspohjaa jatkuvasti hankkeen loppuun asti. Venäläisten bulvaaniksi osoittautunut kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö ei ole enää mukana hankkeessa.
Vuonna 2007 perustettu Fennovoima on ajautunut monenlaisiin vaikeuksiin jo ennen kuin Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamista on ehditty edes aloittaa.
Saksalainen sähköntuottaja E. ON vetäytyi yhtiöstä runsaat pari vuotta sitten ja keskittyy nyt uusiutuvaan energiaan. Pelastajaksi löydetty venäläinen Rosatom on herättänyt epäilyjä tiiviiden Kreml-kytköstensä vuoksi.
Monet suomalaisosakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta, sillä ydinvoiman rakentaminen on osoittautunut nykyisten turvallisuusvaatimusten vuoksi erittäin kalliiksi.
Fennovoiman ydinvoimalan hinta nousee vähintään 7–9 miljardiin euroon, ja summa pitää maksaa jo ennen kuin se tuottaa sähköä. Laitoksen kannattavuus riippuu täysin sähkön tulevista markkinahinnoista ja voimalahankkeen kustannuksista.
Elinkeinoministeri Rehn tunnettiin aikoinaan ydinvoiman vastustajana. Hän on suhtautunut myös Fennovoiman hankkeeseen kriittisesti mutta ministerinä ajanut sitä voimakkaasti.
Uusia kotimaisia omistajia on etsitty kissojen ja koirien kanssa EU- ja ETA-maita myöten. Surkeasti epäonnistuneen Kroatian-seikkailun jälkeen päädyttiin lopulta kotimaiseen SRV:hen. Lopulta myös Fortum saatiin mukaan ja Outokumpu suostui nostamaan omistusosuuttaan.
Rehn myöntää käyneensä keskusteluja suomalaisyhtiöiden kanssa mutta kiistää painostuksen. Hänen mukaansa SRV, Fortum ja Outokumpu ovat tehneet päätöksensä itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Myös Fortumista vakuutetaan, että päätös syntyi itsenäisesti.
Rehn piti SRV:n mukaantuloa tärkeänä, koska yhtiö kuuluu rakentamisen ja projektijohtamisen kärkinimiin Suomessa ja sillä on pitkä kokemus yhteistyöstä venäläisten kanssa.
SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala korosti puolestaan, että yhtiö lähtee Fennovoimaan sekä sijoittajana että projektinjohtajana. Yhtiö keskittyy erityisesti hankkeen suomalaisiin yhteistyökumppaneihin. Hankkeen pääpääurakoitsija on venäläinen Titan-2.
Rehn korostaa, että Fortumin mukaantulo vahvistaa hankkeen teknologista ja liiketoimintaosaamista. Fortum osallistuu hankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaisyritykset Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
Vielä viime talvena Fortum tiedotti lähtevänsä mukaan vain sillä ehdolla, että yhtiön Venäjällä suunnittelemat omistusjärjestelyt Fennovoiman venäläisen laitostoimittajan Rosatomin kanssa toteutuvat.
Yhtiö päätti lopulta lähteä mukaan, vaikka neuvottelut ovat venyneet ja uhkaavat kaatua kaasujätti Gazpromin vastustukseen. Yhtiön väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen perustelee ratkaisua sillä, että ydinvoima on keskeinen osa yhtiön strategiaa.
Fortum haluaa edelleen ostaa ostaa venäläisen TGC-1:n vesivoimalaitokset Pietarin alueelta yhdessä Rosatomin kanssa.
Fortumin tarkoituksena on pienentää omistusjärjestelyillä valtavia Venäjän-riskejään. Yhtiö on sijoittanut venäläisiin sähkön ja lämmön tuotantoyhtiöihin yli neljä miljardia euroa, mikä on yli kolmasosa kaikista suomalaissijoituksista Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Fortumin Venäjän-hankkeet ovat tuottaneet odotettua heikommin. Tulevaisuus riippuu paljolti Venäjän poliittisesta kehityksestä ja siitä, kuinka ulkomaalaisomistuksia kohdellaan, jos Venäjän ja EU:n kauppasota jatkuu pitkään.
Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima omistaa 34 prosenttia Fennovoimasta. Venäläisomistus liittää hankkeen Ukrainan kriisiin, sillä Rosatomin on pelätty päätyvän lopulta monien muiden venäläisyhtiöiden tavoin EU:n pakotelistalle.
Rehn ei tähän kuitenkaan usko, hän kertoo keskustelleensa asiasta EU:n komission kanssa.
”Olen keskustellut asiasta EU-komission varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin kanssa ja keskustelen tänään myöhemmin energiakomissaari Miguel Arias Caneten kanssa. On selvää että kansainvälinen kriisi heijastuu kaikkeen tämän hetken Euroopassa, mutta energia-alan yhteistyö selkeästi jätetty puolin ja toisin pakotepolitiikan ulkopuolelle.”
Rehn ei pidä todennäköisenä myöskään sitä, että Venäjä käyttäisi energiayhteistyötä poliittisesti hyväkseen ja ryhtyisi painostamaan Suomea samalla tavoin kuin Itä-Euroopan maita.
”Meille on tuotu Venäjältä maakaasua jo 40 vuotta eikä siinä ole ollut häiriöitä”, hän sanoi. ”En näe, että Venäjällä olisi mitään syytä horjuttaa yhteistyösuhteita energiataloudessa.”
Lopullinen päätös Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamistaluvasta tehdään vasta sen jälkeen, kun hankkeen turvallisuuskysymykset ja ydinjätteen loppusijoitus on käsitelty.
Rehn arvioi keskiviikkona, että siihen menee pari vuotta. Hänen mukaansa Fennovoiman on esitettävä uskottava suunitelma loppusijoituksesta ensi kesäkuun loppuun mennessä.
Se edellyttää, että yhtiö pääsee yhteistyöhön TVO:n ja Fortumin voimaloiden jätteistä huolehtivan Posivan kanssa tai rakentaa kokonaan oman loppusijoituslaitoksen.