Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaja on osa Venäjän ydinaseteollisuutta
Putinin hallinnon jatke Rosatom tähtää toimialan herruuteen.
Fennovoiman ydinvoimahanke nousi otsikoihin, kun Yle kertoi pohjoisruotsalaisten olevan huolissaan voimalaitoksesta, jonka venäläinen Rosatom rakentaa Pyhäjoelle.
Muuten Fennovoiman hankkeeseen liittyvät uutiset ovat viime viikkoina olleet myönteisiä.
Joulukuun 21. päivänä kerrottiin venäläisen Rosatomin sopimuksesta Fennovoiman kanssa. Sen mukaan Rosatom toimittaa Pyhäjoen Hanhikivi 1 -voimalaitoksen ja ostaa 34 prosenttia Fennovoiman osakekannasta.
Voimalan kauppahintaa ei julkistettu. Helsingin Sanomien mukaan Rosatomilla on merkittävä rahoittajan rooli. Rosatom vastaa 75-prosenttisesti rakentamisen rahoituksesta – todennäköisesti Venäjän valtion vientirahoittajan tuella.
Rosatomin tytäryhtiön Rusatom Overseasin kanssa on sovittu, että voimala tuottaisi sähköä vuonna 2024.
Voimalan rakentaminen kuitenkin edellyttää sitä, että Fennovoiman suomalaiset osakkaat hyväksyvät investoinnin. Sitä paitsi Fennovoiman pitäisi löytää vielä uudet omistajat 16 prosentille yhtiön osakepääomasta entisten vetäydyttyä hankkeesta.
Myös Suomen viranomaisten lopullinen sinetti puuttuu.
Mutta mikä on Rosatom, joka paitsi rakentaa myös omistaa ja rahoittaa suurhankkeita?
Itse asiassa se on Fennovoiman hankkeen pelastaja sen jälkeen, kun saksalainen sähköntuottaja E.ON oli vetäytyi hankkeesta pari vuotta sitten.
Sitä paitsi: mikä muu yritys osaa yhtä hyvin nykyaikaisen ydinvoimateknologian? Ainakin ranskalaisen Arevan meriitit ovat kyseenalaisia, kuten Teollisuuden Voiman Olkiluoto-3:n tilanne osoittaa. Hanke on jo monta vuotta myöhässä.
Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus 1986 oli raju isku Venäjän ydinvoimateollisuudelle. Sen jälkeen venäläiset fyysikot kuitenkin keskittyivät ulkomaisen asiantuntija-avun turvin kehittämään ydinturvallisuutta.
He ovat luoneet esimerkiksi turvaverkkotekniikan, jonka kerrotaan estävän reaktorin sulavan ytimen porautumisen maaperään.
Ainakin Reutersin tietojen mukaan asiantuntijat arvioivat, että Rosatomin uudet reaktorit ovat turvallisia. Esimerkiksi Turkkiin rakennettavat reaktorit kestävät maanjäristyksen ja lentokoneen törmäyksen.
Kuitenkaan Rosatom ei ole vain osaava yritys. Konsernin tehtävänä on toteuttaa Venäjän ydinvoimapolitiikkaa.
Rosatomilla on suuri kansallinen tehtävä, sillä Venäjän tavoitteena on nostaa ydinvoiman osuus kotimaisen energian kulutuksesta 16:sta prosentista 25:een.
Ideana on se, että kun maa lisää ydinvoimakapasiteettiaan, se pystyy viemään enemmän kaasua ja öljyä ja saamaan niistä kallisarvoisia vientituloja.
”Rosatomin tehtävä on edistää kansallista etua ja puolustukseen, ydinturvallisuuteen ja ydinvoimaan liittyviä kansallisia intressejä”, yhtiön nettisivuilla sanotaan.
Rosatom tuottaa uraania ja ydinpolttoainetta sekä rakentaa ja käyttää ydinvoimaloita. Myös Venäjän johtavat ydinturvallisuusasiantuntijat työskentelevät Rosatomissa.
Samalla konserni on osa Venäjän ydinaseteollisuutta. Rosatomissa on oma ”ydinaseiden direktoraattinsa”, joka vastaa esimerkiksi asetuotannosta ja sen materiaaleista.
Yritys vastaa myös Venäjän ydinvoimaviennistä. Käytännössä sitä hoitaa Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas, jonka palkkalistoilla Venäjän ydinvoimavientiä edistää myös suomalainen Jukka Laaksonen, Säteilyturvakeskuksen entinen toimitusjohtaja.
Nyt Rosatomilla on rakenteilla enemmän ydinvoimaloita kuin yhdelläkään kilpailijalla, ja Fukushiman tsunamionnettomuuden jälkeen tilauksia on tullut lisää. Kiina on ostanut Rosatomilta VVER-1000 reaktoreita. Ensimmäinen VVER-yksikkö toimii myös Intian Kudankulamissa.
Venäjällä on työn alla yhdeksän voimalaa ja ulkomailla 19. Ulkomaisten sopimusten arvo oli viime kesänä yhteensä 50 miljardia euroa.
Koko maailman 68 keskeneräisestä ydinvoimalaurakasta Rosatomin markkinaosuus on siis yli 40 prosenttia. Sillä on myös hallussaan 40 prosenttia maailman uraanin rikastuskapasiteetista.
Esimerkiksi Arevalla on Reutersin mukaan työn alla vain neljä reaktoria – yksi niistä surullisenkuuluisa Olkiluoto 3, jonka valmistuminen lykkääntyy aina vain.
Rosatom uskoo, että se saa yhteensä 80 ydinvoimalatilausta vuoteen 2030 mennessä. Kaikki asiantuntijat eivät tosin pidä realistisena, että se pystyisi viemään läpi niin monta hanketta.
Rosatom antaa polttoainetoimituksista alennusta asiakkaille, jotka ostavat sen reaktoreita.
Myös Fennovoima ostaa kokonaistoimituksena Rosatomilta uraanin ja kaikki polttoainevalmistukseen liittyvät palvelut.
Fennovoiman mukaan sopimus varmistaa myös hinnan kymmenen vuoden sopimusjaksolle. Huoltovarmuus turvataan siten, että polttoainetta varmuusvarastoidaan monen vuoden tarpeisiin.
Rosatom ottaa myös vastaan radioaktiivista jätettä. Se oli yksi Bangladeshin perusteista valita juuri Rosatomin voimala.
Fennovoima sen sijaan ei pääse tällä tavoin eroon ydinjätteestään, koska Suomi ei salli sen viemistä ulkomaille.
Rosatomin uusin kaupallinen keksintö on ROO-malli: Rakenna, Omista, Operoi.
Se on myyntivaltti varsinkin kehitysmaissa, joilla ei ole voimavaroja rakentaa omia voimaloita. Rosatom aikoo rahoittaa kalliit projektit paitsi omalla taseellaan myös Venäjän valtion tuella.
Reutersin mukaan Venäjä on luvannut Rosatomin hankkeisiin lähes 30 miljardia dollaria seuraavien kahdeksan vuoden aikana.
ROO-konseptin mukainen kauppa on jo tehty esimerkiksi Turkin ja Bangladeshin kanssa. ROO:n tavoitteena on varmistaa tilanne, jossa Rosatomin vientitulot tulevat kolmesta lähteestä: urakasta, käyttömaksuista ja polttoaineen myynnistä.
Rosatom on siis ”valtionyhtiö”, jolla on oma tase ja joka on muutenkin järjestäytynyt yritykseksi. Silti se on samalla Venäjän hallinnon jatke, osa presidentti Vladimir Putinin valtarakennetta, putinokratiaa.
Yhtiön pääjohtaja on Sergei Kirijenko, Venäjän entinen pääministeri, jonka Venäjän presidentti Boris Jeltsin nimitti vuonna 1998 pääministeriksi. Muutaman kuukauden pääministerikausi päättyi ruplan kellutukseen.
Alun perin Kirijenko ei ollut mikään Putinin ”poika”. Nykyisin häntä pidetään lojaalina presidentin miehenä.
Kirijenkon värikäs elämäkerta paljastaa, että hän ei ole mikään pyhäkoulupoika. Aikidon osaaja käyttää tarvittaessa koviakin otteita.
”Haluamme tehdä voittoa ydinenergiasta”, Kirijenko on sanonut Reutersin mukaan.
Rosatomin hallintoneuvoston puheenjohtaja on Boris Gryzlov, Venäjän turvallisuuneuvoston pysyvä jäsen ja Putinin läheinen liittolainen.
Hallintoneuvoston jäsenistä Putinia lähellä on myös Juri Trutnev, Putinin entinen avustaja ja presidentin nykyinen edustaja Venäjän Kaukoidässä. Sama pätee Juri Ushakoviin, joka on Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja.
Rosatomin hallinnon poliittinen luonne tekee ymmärrettäväksi, etteivät kaikki pidä firman ulkomaisen laajentumisen motiiveja vain taloudellisina.
Juuri pelko Venäjä-riippuvuuden kasvusta oli syy siihen, että Bulgaria luopui vuosi sitten aikeestaan ostaa Belenen voimala Rosatomilta. Tosin Bulgarian nykyinen sosialistihallitus lämmittelee hanketta uudestaan.
Venäjän entinen sukellusveneupseeri, norjalaisen ympäristöjärjestön Bellonan Pietarin-edustaja Aleksander Nikitin arvioi, että Rosatomin motiivit ovat myös poliittisia.
”Venäjä haluaa, että nämä maat olisivat siitä riippuvaisia – tavoite, johon Putin tähtää aina.”