Ei mitään saivartelua: Gallup-uutisoinnilla on vaikutusta myös todellisuuteen
KOLUMNI: Enää pitäisi ymmärtää, mitä virhemarginaali tarkoittaa, kirjoittaa Pasi Kivioja.
Kylläpä tilastotieteilijä George Gallup vääntelehtisi haudassaan, jos tietäisi, miten leväperäisesti nykymedia hänen menetelmiään soveltaa!
Valtio-opin professori Matti Wiberg sekä tutkijat Antti Salminen ja Siiri-Maija Heino kävivät läpi 58 Ylen ja HS:n mielipidemittausuutista. Politiikka-lehdessä tuloksista raportoineet tutkijat totesivat suomalaisten valtamedioiden mielipidemittausuutisoinnin olevan hyvin puutteellista. Tutkijoiden mukaan ongelmallista oli muun muassa se, että puhuttiin koko kansan mielipiteestä, vaikka yhtä suurta ikäluokkaa, yli 75-vuotiaita eläkeläisiä, ei ollut haastateltu lainkaan.
Muita puutteita oli esimerkiksi se, ettei vastaajille esitettyjä kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja aina julkistettu. Otoskoko ja vastausprosentti ilmoitettiin puutteellisesti. Virhemarginaali ja luottamusväli mainittiin hyvin epämääräisesti.
Mutu-tuntumani on, että nykyisin gallup-uutisissa osataan jo varsin hyvin ilmoittaa tutkimuksen virhemarginaali. Enää pitäisi ymmärtää, mitä se tarkoittaa.
Mielipidemittaukset näyttävät kyllä varsin hyvin suuntaa yksittäisten puolueiden kannatuksesta kyselyajankohtana – joskin perussuomalaisten vaalimenestyksen mittaaminen on osoittautunut vaikeaksi. Ongelmia tulee, kun prosentin kymmenysten liikahdusten perusteella ryhdytään repimään dramaattisia otsikoita kärkisijoista ja vertailemaan puolueiden kannatusta. Jos Sdp:n kannatus on 21,1 prosenttia ja keskustan 20,9, käytännössä ne ovat yhtä suosittuja, koska ero mahtuu virhemarginaaliin. Silti lehti otsikoi: ”Sdp nousi suosituimmaksi puolueeksi.”
Wibergin ja kumppaneiden selvitystä kommentoinut HS:n pääkirjoitustoimittaja Marko Junkkari leimasi selvityksen osin tekniseksi saivarteluksi (HS 4.1.), mutta myönsi sentään, että gallup-uutisia arvostelevat ovat oikealla asialla.
Ei se mitään saivartelua olen, vaan yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Äänestysaikeista kertova uutinen, joka perustuu tilastolliseen väärinymmärrykseen ja mutkien oikomiseen, ei ole faktaa vaan fiktiota. Kuten Junkkarikin toteaa, uutisoinnilla on vaikutusta myös todellisuuteen: liikkuvat äänestäjät saattavat hypätä ”suosituimman” puolueen kelkkaan.
Kirjoittaja Pasi Kivioja on vapaa toimittaja, yrittäjä ja Mediaansekaantuja-blogisti.