Bussipalot: Automaattiset sammutusjärjestelmät harvinaisia

linja-autot
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
palanut bussi

Suomessa syttyy bussi vähintään joka toinen viikko. Palojen yleisyys kertoo siitä, ettei busseissa ole kaikki kunnossa. Uudet moottorit ovat aiempia tiiviimpiä ja siksi myös kuumempia, mikä voi lisätä paloriskiä.
Kuusi ihmistä loukkaantui, kun eläkeläisiä lomalta Virosta kotiin kuljettanut bussi syttyi palamaan valtatie 2:lla Karkkilassa.

Suuren osan bussipaloista voisi estää, jos kaikkien bussien moottoreissa olisi automaattinen sammutusjärjestelmä. Tällaiset järjestelmät ovat kuitenkin varsin harvinaisia, kertoo johtava tutkija Kai Valonen onnettomuustutkintakeskuksesta.

Bussipalot ovat Valosen mukaan yleinen ongelma.

“Suomessa syttyy bussi vähintään joka toinen viikko”, hän toteaa.

Läheskään kaikki palot eivät saa julkisuutta, sillä osa niistä saadaan sammutettua jo varhaisessa vaiheessa ja osa syttyy tyhjissä busseissa esimerkiksi varikolla. Silti palojen yleisyys kertoo siitä, ettei busseissa ole kaikki kunnossa.

Onnettomuustutkintakeskus kartoitti vuosituhannen alussa bussipalojen yleisimpiä syitä. Kävi ilmi, että palo saa tyypillisimmin alkunsa moottorista esimerkiksi polttoainevuodon vuoksi.

Valonen toivoo, että bussikuljetuspalveluiden tilaajat oppisivat vaatimaan moottorinsammutusjärjestelmiä. Kun esimerkiksi kunta kilpailuttaa koululaisten luokkaretkikyytejä, mukaan tulisi Valosen mielestä ottaa vain ne liikennöitsijät, joilla on tarjota sammutusjärjestelmällinen bussi.

Hiljainen moottori
voi syttyä helpommin

Bussipaloista ei ole tarkkoja tilastoja, mutta Valosen ja monien muiden alan toimijoiden yhteinen käsitys on, että niiden esiintymistahti on pysynyt suunnilleen samana ainakin kymmenen viime vuoden aikana.

Projektipäällikkö Mikko Saavola Linja-autoliitosta selittää, että moottoreita on viime vuosina yritetty kehittää hiljaisemmiksi ja vähemmän saastuttaviksi. Nämä tavoitteet ovat osittain ristiriidassa paloturvallisuustavoitteiden kanssa.

Uudet moottorit ovat Saavolan mukaan aiempia tiiviimpiä ja siksi myös kuumempia, mikä voi lisätä paloriskiä.

Moottoripalojen lisäksi busseja sytyttävät tuleen muun muassa sähkölaitteet ja jarrut.

Valosen mukaan sähkölaitteissa vaarallisia ovat muun muassa johdot, jotka kulkevat metalliosaan tehdyn reiän läpi. Metalli voi hangata johdon eristeen rikki, mikä puolestaan aiheuttaa oikosulun. Sen sijaan jarruissa ongelma on yleensä se, että ne ovat päässeet kuumentumaan.

“Kaikki nämä ovat kunnossapitokysymyksiä”, Valonen huomauttaa.

Teksti
SK netin toimitus
Maria Annala / STT

Kuva
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Bussipalot: Karkkilan tutkinta jatkuu, koulubussi syttyi tuleen Ruotsissa (SK netti 16.12.2008)